Tuula Korolainen

Miksi lippu liehuu tänään? Miksi pääsiäisenä syödään munia ja Runebergin päivänä torttua? Onko nuuttipukki joulupukin serkku, ja millainen oli ilmapallon esi-isä? Miksi kevätpäivää tasaillaan? Ja mikä ihme on kekri? Uudistettu Lasten oma vuosikirja esittelee sata juhla-, liputus- ja merkkipäivää taustoineen ja tapoineen. Mukana ovat myös suurimpien vähemmistöjemme ja maahanmuuttajaryhmiemme juhlat, kuten svenska dagen, saamelaisten kansallispäivä sekä muslimien id-juhla. Lisäksi mukaan on valittu kiinnostavia uusia teemapäiviä, esimerkiksi maailman metsäpäivä, koiran- ja kissanpäivä, maailman muuttolintujen päivä ja rasismin vastainen päivä. Kirja tarjoaa runsaasti lapsentajuista tietoa, jota höystetään saduilla, kertomuksilla, runoilla ja leikki- sekä lukuvinkeillä. Samalla se innostaa keskustelemaan monista tärkeistä aiheista, kuten moninaisuudesta, maapallon hyvinvoinnista ja ystävyydestä. Kirja sopii niin kotiin, päiväkotiin kuin kouluunkin. Kirjan edellinen painos sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2015.

Nuku ukin mussukka, pari tuntia ja risat - telkkarissa alkaa kohta futiksen MM-kisat! Isovanhemmuus avaa elämään aivan uuden ulottuvuuden. Arkisetkin asiat näkee uusin silmin, kun niitä katsoo lapsenlapsen näkökulmasta: mummolan sänky onkin iso laiva, ja mehuhetkestä mökin kuistilla kehkeytyy vaarin smoothiebaari. Tuula Korolaisen humoristisissa ja liikuttavissa runoissa ääneen pääsevät mummot, vaarit ja lapset - ja myös isovanhemmuudesta vasta haaveilevat tai siitä vaille jääneet. Osa-aikainen vaari pelaa muksujen kanssa Pleikkaa, isoäiti päivittää noloja kuvia Facebookiin, ja lapsi pohtii, miten mummo voi mahtua mustikkaan. Tutuiksi tulevat myös varamummo, valemummo ja sateenkaarimummo. Mummola-runokokoelma kuvaa samaistuttavasti isovanhemmuuden tuntoja ja isovanhempien ja lastenlasten ainutlaatuista suhdetta. Tuula Korolainen on palkittu kirjailija, runoilija, toimittaja ja kriitikko. Hän on voittanut Finlandia Junior -palkinnon vuonna 2005, valtion lastenkulttuuripalkinnon vuonna 2012 sekä Suomen Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon vuonna 2018. Yhdessä Riitta Tuluston kanssa hän on toimittanut mm. suositut ikääntymisrunojen antologiat Pää tallella (2008) ja Täyttä päätä (2012).

Elämä on täynnä yllätyksiä - ja niin ovat myös Tuula Korolaisen runot: maantiejyrä rakastuu, mummo ajelee krokotiilillä, poliisin pihaan putoaa enkeli ja hiiri auttaa tutkijaa loukkuprojektissa. Runoilija kuvaa tuttua arkea, mutta elollistaa elottoman, vinksauttaa tavallisen ylösalaisin tai taikoo tilanteelle odottamattoman lopun. Lukija saa oivalluksen, hyvät naurut tai silmänsä kyyneliin. Tuula Korolaisen ensimmäiset lastenrunot ilmestyivät vuonna 1990 kokoelmassa Enkeli ja poliisi. Sen jälkeen Korolainen on vakiinnuttanut asemansa maamme pidetyimpien, luetuimpien ja arvostetuimpien lastenrunoilijoiden joukossa. Runokokoelma Taivasta hipoo hännänpää sisältää lähes 150 valittua runoa vuosilta 1990 - 2018. Kokoelmissa julkaistujen lisäksi siinä on lehdissä, antologioissa sekä oppi- ja tietokirjoissa ilmestyneitä runoja. Mukana on myös ennen julkaisemattomia tekstejä ja aivan uusia runoja. Taivasta hipoo hännänpää esittelee monitaitoisen runoilijan. Tuula Korolainen kirjoittaa hassuja pikkuvärssyjä, mutta kuvaa myös suuria tunteita ja luo uusia myyttisiä tarinoita. Hän hallitsee vapaamittaisen runon siinä kuin rytmillisen ja riimillisen ja puhuu sujuvasti monenlaisilla kertojanäänillä. Lapsia riemastuttavien tarinoiden ja sanaleikkien taustalla on myös piiloviisautta, filosofiaa ja kirjallisuusviitteitä, jotka tarjoavat lisämaustetta aikuisille. Kirjan on kuvittanut palkittu kuvittaja, graafikko Virpi Talvitie. Talvitien vahvoja ja ilmaisuvoimaisia kuvituksia voi ihastella lukuisissa kirjoissa. Hän on kuvittanut mm. satuja, kuvakirjoja, tietokirjoja, romaaneja sekä useita runoteoksia. Talvitie on nimetty H. C. Andersen -kuvittajapalkinnon Suomen ehdokkaaksi vuosina 2006, 2008 ja 2012. Vuonna 2006 hän voitti Finlandia Junior -palkinnon yhdessä Timo Parvelan kanssa kirjalla Keinulauta. Vuonna 2016 Talvitie sai Pro Finlandia -mitalin.

Kaksi hassunhauskaa muumiseikkailua! Kiva kääntökirja sisältää mestarillisesti riimitellyt muumitarinat, joiden parissa koko perhe viihtyy pitkään. Muumilaaksossa ryhdytään talonmaalaushommiin ja Muumipeikko päätyy vaiherikkaalle metsäretkelle. Sanataituri Tuula Korolaisen kirjoittamissa lennokkaissa riimirunotarinoissa riittää kommelluksia kyllikseen, mutta jännittävätkin vastoinkäymiset kääntyvät muumien tapaan aina iloksi ja nauruksi!

Joulu tuntuu jo turkissa ja kutsuvat tuoksut kutittavat kuonoa. Mutta ihan liian aikaisin, sillä kaikki on vielä kesken, joulukukkakin vasta nupullaan. Juhlaa odoteltaessa mäyräkoira pääsee hurjiin joulukadun avajaisiin, ja muut haukkujat viettävät pikkujoulua karaokebaarissa. Pinkki-possu ratkaisee uravalintansa ja pikku poro kerää rohkeutensa pukin aattomatkalle. Mutta lopulta joulu kuitenkin tulee: on joulusaunan, leikkien ja rauhoittumisen aika. Joulua kuonoon, joulua tassuun on uusi joululaulukokoelma, jossa on kuitenkin jotain tuttua: Timo Klemettinen on säveltänyt Tuula Korolaisen runoja, jotka ovat aiemmin ilmestyneet Kuono kohti joulua -kirjassa (Lasten Keskus, 2006). Laulujen tunnelmat vaihtelevat liikuttavasta humoristiseen, ja monet laulut voi myös leikkiä. Kirja, joka sopii hyvin mm. päiväkotien, muskareiden ja koulujen käyttöön, sisältää 14 ennen julkaisematonta laulua ja niistä koostuvan tarinan. Laulujen säestys on merkitty helpoin sointumerkein. Kirjan mukana on CD-levy, jossa esitetään kaikki kirjan laulut. Ne voidaan harjoitella ja laulaa myös äänitteen säestyksellä.

Kirjaimet ja numerot tutuksi hauskalla tavalla! Kiva kääntökirja pitää sisällään paljon iloa ja opittavaa riemastuttavasti riimiteltyjen muumiseikkailujen muodossa. Muumien kanssa numeroiden ja kirjainten oppiminen on kuin leikkihetkien riemua ja antoisaa matkantekoa. Matkalla koetaan monen monta mutkaa ja sattumusta, mutta juuri sopivasti myös leppoisia suvantoja. Nauruhermoja kutkuttavien tekstien takana on runoilijamestari Tuula Korolainen.

Mikä sairaus Aapoa oikein vaivaa? Vai olisiko oireilla sittenkin jotain tekemistä ihanan Suvikukan kanssa? Aapolla ilmenee outoja oireita. Kädet hikoilevat, sydämessä on rytmihäiriö ja puhekin katkeilee. Aapon ystävä Niko arvelee, että asialla on jotain tekemistä Suvikukan kanssa, siis hänen, joka on terävä kuin linkkari ja hehkuu kuin sadan watin lamppu. Vauhdikkaassa ja ratkiriemukkaassa tarinassa Aapo ei joudu sairaalaan vaan häihin - vaikkei sentään ensimmäiseksi omiinsa. Pingviinipukua Aapo ei kuitenkaan pysty välttämään, koska hän kuulemma näyttää siinä niin tyylikkäältä... Aapo ja rytmihäiriö on jo kuudes nokkelan Aapopojan elämästä kertova kirja.

Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja, elää suomalaisten mielissä köyhänä ja lukuhaluisena räätälinpoikana tai korpia kulkevana konttiukkona. Emme tunne hänen nuoruuttaan tai miehuusvuosiaan juuri lainkaan, vaikka hän oli Kalevalan valmistuessa vasta 33-vuotias. Paitsi kansanrunouden kerääjä ja tutkija Lönnrot oli myös lääkäri, lehtimies ja kielimies. Sammatin Eliaan rooleja elämässä olivat myös aviomies, perheenisä ja monien aikalaistensa hyvä ystävä. Tämä kirja kartoittaa noita eri puolia suurmiehemme elämästä. Lönnrotin syntymästä on nyt 200 vuotta. Tämä kirja kertoo, miksi ja miten hänestä tuli mies, joka aikanaan kelpasi maamme viidensadan markan seteliin.