Tuula Sipilä

Pikku Kontiaisella on kiire syömäänjotain maistuvaa ja makoista,roiskuvaa ja rapaista -ja sitten leikkimään. Kun oikein kuvitellaan, niin Pikku Kontiainen varmasti löytää leikkikaverin. Kuvitellaan, Pikku Kontiainen on Tuula Sipilän ja Anna Sailamaan ensimmäinen yhteinen lastenkirja. Tuula Sipilä on helsinkiläinen viestintäammattilainen, runoilija ja taiteilija, Hän on käynyt Kriittisen korkeakoulun Kirjoittajakoulun, toiminut runoyhdistysaktiivina ja pitänyt visuaalisen runouden näyttelyitä. Sipilä on julkaissut runokokoelmat Biopsia (ntamo 2015), Vakuumi (Kulttuurivihkot 2021 ja tms. (Kulttuurivihkot 2024) sekä lastenkirjan Kuvitellaan, Pikku Kontiainen (Enostone 2025). Anna Sailamaa on helsinkiläinen taidekasvattaja ja kuvataiteilija. Hän ideoi, käsikirjoittaa ja piirtää kuvituksia perinteisillä ja digitaalisilla menetelmillä.

Seitsemän päivää lammella kertoo kosteikon eläinasukkaista, niiden viikosta, lyhyestä kesästä ja yhteiselosta rannan kaislikoissa. Kirja kutsuu nauttimaan luonnon tarkkailusta, ja sen lyyrinen kieli ravitsee kaikenikäisten lukijoiden mielikuvitusta. "Päivän tyyneys kelluu lammen yllä, ja vesimittari lekottelee vedenkalvolla, huikkaa korennolle hyvät huomenet ja sitten siroilla hyppyjaloillaan halkoo vedenkuultavaa pintaa ja jättää jälkeensä nopeasti hiipuvan vanan." -- "Pian kuuluu taas kaakkurin salaperäinen huutelu, joka leikkaa seesteiseen keskipäivään tarkan viillon niin kuin vain taitavimmat taikurit taikasauvallaan. Kun tällaista hetkeä kuuntelee varovaisesti ihastellen, voi kuulla oman sydämensä sykkivän." Tuula Sipilä on helsinkiläinen runoilija ja taiteilija, joka on opiskellut luovaa kirjoittamista erilaisilla kursseilla ja Kriittisen korkeakoulun Kirjoittajakoulussa vuosina 2014-16. Hän on koulutukseltaan filosofian maisteri ja kirjoittaa asiatekstejä työssään viestinnän parissa. Sipilä on julkaissut runokokoelmia ja lastenkirjoja. Hänen visuaalista runouttaan on voinut nähdä mm. digitaalisen runouden Nokturno.fi-sivustolla, ja hän on pitänyt useita näyttelyitä.

Kieli on leikkisää ja kuritonta, se helisee, karkailee suusta ja jumittuu käyttäjän kurkkuun. Sanoja heitellään ilmoille ja paiskotaan päin naamaa, whatever, lainataan kuultua tms. Mutta kepeätkin sanat painavat, lauseet tunkeutuvat korvakäytäviin ja kipuilevat keuhkoissa. Niillä käsitellään naapuria, kumppania, ystävää, tasoitellaan teitä ja silotellaan näkymiä. Runokokoelma tms. ihastelee kielen kaikkeuksia lempein, kiivain ja absurdein pyörähdyksin. Se käsittelee myös kielellistä väkivaltaa ja käyttää hyväkseen tämän päivän meemejä, tokaisuja, anglismeja ja kansanloruja. Se haluaa iloita sanojen rajattomista mahdollisuuksista, mutta kavahtaa myös niissä piileviä vaaroja. "kunnes leikitellään, sinutellaan, / lämmitellään / isotsavuavatkirjaimet / huutomerkkinämaailmassa"

Vakuumin runot kantavat tarinaa ihmiselämän illuusiosta, peloista ja unelmista. Joskus elintila puristuu niin tiiviiksi, että se imee hengen. Perusteemaksi nousee meteorologian ja lapsi-vanhempi-kokemusten törmäyttäminen. Äiti rakastaa niin että rinnassa puristaa, ja paine syö tyhjiötä tiukemmaksi. Mutta onko kyse sittenkin kuvitelmasta, ajatuksesta, jota ei uskalleta nimetä? Ja poika kurkottelee irti maasta, ainakin Valassaarille, pilviin jotka uhmaavat ihmisvoimia ja matemaattisia totuuksia. Äidin ja pojan omat äänet kuuluvat vahvasti samalla, kun kertoja katselee tilanteita etäämmältä. Tiukan ja sakean tematiikan vastapainoksi mukana on myös leikkimieltä, ilmavia vapauksia ja vähän absurdiuttakin. Luvassa vaihtelevaa säätä ja kiivaita etäisyyksiä, myrskypuuskien venyviä mittasuhteita. Rintama kuin vallihauta, kilometrien vaellus lapaluusta nilkkaan. Tuula Sipilä on helsinkiläinen runoilija ja viestintäalan yrittäjä. Hän on käynyt Kriittisen korkeakoulun kirjoittajakoulun, toiminut aktiivina Runoyhdistys Nihil Interitissä ja pitänyt visuaalisen runouden näyttelyitä. Sipilän esikoiskokoelma Biopsia (ntamo) ilmestyi 2014.

"Hänen nimensä on Belle Biopsia ja haava säkenöi hänessä niin kuin celsius / syvänteissä luo lämpöä keinoja kokeillakseen. Sukelluksissa hän puhuu vertauksin/ vastustelee painetta kun varjon viileys jo polttelee." Biopsialla tarkoitetaan koepalan tai solunäytteen ottamista elävästä kudoksesta ja näytteen tarkastelua. Tuula Sipilän esikoisrunokoelman näytteet on noudettu intersubjektiivisesta todellisuudesta ja ne ovat yhtä aikaa kirurgisen tarkkoja ja ekspressiivisen komeita -- niin kuin vain suurennoskuvat elävästä kudoksesta voivat olla. Älykäs kokonaisuus, joka paikoin voi tuoda mieleen myös syvänmerenkuvat, jakautuu osastoihin "Henki", "Näky", "Kudos", "Seula", "Kaava", "Kuva" ja "Näyte". "Tänään / nimeni on kuningattaren äidin ja perittyä omaisuutta. Se nostetaan pintaan kevyin / instrumentein."