Tuuli Hypen

Jumalaisin voimin valaistussa kaupungissa valmistellaan perinteikästä juhlaa, jossa sankarit kerääntyvät ottamaan mittaa toisistaan suurella taisteluareenalla. Vähän ennen tapahtumaa Valon veljeskunnan pyhä äiti saa pahaenteisen näyn: Jumala herää ja sankarit kuolevat! Jumala koneesta! Tuoni Myllylän ja Tuuli Hypénin sarjakuvauutuudessa kohtaamme tekijöiden aiemmista albumeista tuttuja hahmoja kuten Ripkin ja Thurinn. Veijaritarina on täynnä nekromantiaa, vedonlyöntiä, vehkeilyä, kultisteja ja liivatetta! Tuoni Myllylä on turkulainen sarjakuvataiteilija ja loputtomien tarinanjuurien takoja. Jumala koneesta sijoittuu Tuonin luomaan fantasiamaailmaan Alwoeriniin. Siellä on seikkailtu myös albumeissa Jumalsurma 1-3, Alhaiset ja Kuoleman pidot. Tuuli Hypén on turkulainen sarjakuvantekijä ja kuvittaja. Hänen hahmonsa Darrol ja Ripkin vierailevat jo toista kertaa Alwoerinissa. Tuulin mielestä roolipelaaminen ja piirtäminen ovat parasta elämässä - ja tämä sarjakuvaprojekti yhdistää molemmat asiat!

Azmuthin papisto on kukistanut mahtavan nekromantikkomestari Aldemariuksen. Hänen isännättömäksi jäänyt oppipoikansa päätyy varattomana ja vainottuna Mergalin vapaakaupunkiin ja ajautuu vastentahtoisesti ongelmasta toiseen. Paikallinen aatelisto suunnittelee juhlia, jollaisia ei ole ennen nähty, ja kun he tarvitsevat salaisten oppien taitajan avukseen, kieltäytyminen ei ole vaihtoehto. Kuoleman pidot on aikuisille lukijoille suunnattua, vauhdikasta fantasiaa. Tuomas Myllylän ja Tuuli Hypénin yhteistyönä syntyneessä sarjakuvassa kuolleet taipuvat elävien tahtoon ja kuolema seuraa veijarisankarien jokaista harha-askelta.

Ihmistynyt tyttökettu Nanna pyrkii sopeutumaan citykulttuurin saloihin. Tuuli Hypénin luoma Nanna-sarjakuva on saavuttanut suurta suosiota hienosti piirrettyjen hahmojen sekä hilpeästi todellisuuttamme naturalistisesta näkökulmasta tutkailevien juttujensa ansiosta. Nannan cityeläinkirja kertoo, miten luonnontilan ja ihmisten elintilan sovittaminen toisiinsa onnistuu.

Sähköjänis kokoaa superpiirtäjä Ninni Aallon (s. -74) samannimisen blogin parhaat oivallukset yksiin kansiin. Albumin päähenkilö on kahviin, kirjoihin ja typografiaan addiktoitunut graafikko, jonka toimia kommentoi jäljittelemättömään tyyliinsä sarkastinen pupu Schopenhauer. Sähköjänis on Aallon ensimmäinen sarjakuva-albumi. Aiemmin hän on tehnyt yhdessä Henri Hakkaraisen kanssa lastenkirjan Prinsessa ja mylläri (Kolibri 2005) ja piirtänyt strippisarjakuvaa Liberoon kymmenisen vuotta. Aallon pupu-aiheisia kuvituksia on nähty myös useissa t-paidoissa.

Toisessa kokoelmateoksessaan citykettu Nanna jatkaa inhimillisten tapojen opiskelua. Ihmisten ja eläinten rinnakkainelo ei aina ole mutkatonta. Mitä enemmän Nanna oppii kaupunkilais-elämästä, sitä eläimellisemmiksi lähistön ihmiset tuntuvat käyvän. On paljon helpompaa pelata tietokonepelejä läpi kuin suoriutua tenteistä. Kämppäkaveri Ritu yrittää selvittää Nannalle pe-rusasioita käytännön elämästä, mutta ei oikein suoriudu siitä itsekään. Vanhat koulukaverit ovat perustaneet perheitä ja tekevät uraa siinä missä Ritu roikkuu edelleen graduvaiheessa ja elää pätkätöillä. Ei siis ihme että Ritu viihtyy paremmin eläinten kuin ihmisten parissa, mutta hänen pinnansa kärähtää herkästi varsinkin jos saman katon alle omaehtoisesti muuttanut Misse-kissa on lähettyvillä. Misse on mielestään kova kolli, mutta oikeasti herkempi kuin haluaa itselleen myöntää. Ihastuminen ennustajaneito Lamiauhun on suistaa Missen lopullisesti raiteiltaan, kissan keskittymiskyky kun tunnetusti ei ole pitkä. Muita teoksessa vierailevia cityeläimiä ovat mm. turskaamista opiskeleva napakettu Nilak sekä Nannan pikkuveli Veikka. Esipuheen teokseen on kirjoittanut tutkija Annamari Vänskä.

Kettutyttö vai tyttökettu? Vastaus jää lukijan päätettäväksi, kun "Ihmisystävän yhteiskuntakelpoisuus" -kurssin suorittanut Nanna-kettu lähtee metsän siimeksestä opiskelemaan sivistyksen kummallisuuksia, kuten byrokratiaa ja sisävessojen tarkoitusta. Ihmisolioiden lisäksi viehättävä kettuneiti tapaa muitakin, nykyisin kovin yleisiä cityeläimiä särmikkäistä siileistä ja sioista kujakolleihin ja kovaonnisiin karhuihin. Kettu tai ihminen, houkuttelevinta nuorelle neidolle olisi uppoutua kokonaan rooli- ja videopelien maailmoihin, mutta ajoittain on pakko kohdata myös todellisuus. Tuuli Hypén on itseoppinut mestaripiirtäjä ja taidokas värien käyttäjä. Nannan elämän sarjakuvittaminen käy häneltä kuin luonnostaan.