Tuulikki Kärkkäinen

Kärkkäis/Kärkäs-asutusta oli 1500-luvun alussa mm. Hämeessä muinaisella Pälkäneellä Keljonjärven rannalla, Savossa Rantasalmen Tuusmäessä ja Karjalan kannaksella. Kustaa Vaasa vaati erämaitten haltijoita muuttamaan pysyvästi eräsijoilleen, jotta ne pysyisivät sukujen hallussa eivätkä joutuisi valtiolle. Niinpä Pietari Laurinpoika Kärkäs muutti poikineen ja veljenpoikineen Pälkäneeltä nykyisen Konneveden ja Hankasalmen alueelle muodostaen Kärkkäälän kylän ja Rautalammin Kärkkäisten sukuhaaran. Pekka Pekanpoika Kärkkäinen puolestaan muutti Rantasalmelta Kiuruvedelle Hautajärven alueelle ja tästä muodostui Kiuruveden Kärkkäisten laaja sukuhaara. Kirjassa esitellään näiden kahden sekä muittenkin Kärkkäishaarojen historiaa. Kärkkäisten sukuseura perustettiin 1951 ollen eräs vanhimmista sukuseuroista. Kirjassa kerrotaan sukuseuran historiasta ja toiminnasta sekä esitellään seurassa vaikuttaneita henkilöitä sekä sukuseuran tuottamia sukututkimuksia. Rautalammin, Iisalmen, Polvijärven ja Kiuruveden sukukokousten yhteydessä tehtiin 2010-luvulla kiertoajelut suvun juurille. Näistä kirjassa on perusteelliset kuvaukset, joissa kerrotaan laajasti suvun asutuksesta, historiasta ja merkkihenkilöistä.

Juho Pöksyläisen 1920-30-luvuilla kirjoittama Kiuruveden historia ilmestyy nyt viittein, valokuvin ja kuvatekstein täydennettynä laitoksena. Huomattava osa 122 valokuvasta julkaistaan ensimmäisen kerran. Noin kolmanneksen kirjasta muodostaa Juho Pöksyläisen elämäkerta. Juho Jaakko Pöksyläinen syntyi vuonna 1858 Kiuruveden Hautakylän Kankaan talossa talollisen, oltermanni Aappo Pöksyläisen ja Anna Kaisa Remeksen vanhimpana lapsena. Taloissa kiertävä liikuntavammaisen sotilaan tytät opetti Juhon ja hänen sisaruksensa lukemaan ja kirjoittamaan. Juho oli jo varhain kiinnostunut asutushistoriasta, arkeologiasta, sukututkimuksesta, kartografiasta ja kansanopetuksesta. Hän hankki näiltä aloilta sekä maa- ja metsätaloudesta yli 770 teosta. Myös ne ovat kirjassa luetteloituna. Kun Juho Pöksyläinen osti vuonna 1897 Läävän tilan Kärkströmien suvulta, hän saattoi omistautua tilanpidon ohella rakkaille harrastuksilleen ja pitäjän yhteisten asioiden hoidolle. Hän toimi mm. kunnallislautakunnassa ja vaikutti tarmokkaasti Kiuruveden kouluolojen kehittämiseen. Vuodesta 1924 alkaen hän kuitenkin velkaantui muutamassa vuodessa ja menetti Läävän tilan 1930-luvun alussa. Kirja on kiintoisa kokonaisuus Juho Pöksyläisen omaa tekstiä ja elämäkertatietoja, jotka antavat uusia tulkintoja Kiuruveden oloista ja syistä, jotka johtivat omaisuuden menettämiseen 1930-luvun pulavuosina. Erityisesti pohditaan Kiuruveden Säästöpankin ja sen silloisen johtajan Olli Lindin (myöh. Linnilä) osuutta siihen, että tila joutui pakkohuutokauppaan 1932. Säästöpankki osti tilan ja myi sen edelleen säästöpankin isännistön jäsenelle. Teoksen ovat kirjoittaneet ja toimittaneet Juho Pöksyläisen sisarenpojan vanhin lapsi, kasvatustieteen tohtori Tuulikki Kärkkäinen ja hänen puolisonsa, professori Matti Kärkkäinen. Sukututkimuksen kannalta teoksessa on kiinnostavaa tietoa erityisesti suvuille Tikkanen, Remes, Pöksyläinen ja Kärkkäinen. Kirjan hakemistossa on lähes 2 000 hakusanaa. Laadukas kovakantinen teos sopii hyvin myös lahjaksi.