Ulla-Maija Sievinen

Piitu Indgren, tuo piikkitukkainen, hieman pullea, ruuanlaittoa rakastava ja Pyhtäällä asuva aikuinen nainen, on vakaasti päättänyt, että hän ei huoli riesakseen enää ketään miestä. Leijonanharjainen pappismies, Kaapo eli Gabriel Salokannel, tulee hänen elämäänsä kirjaimellisesti puun takaa, vielä hieman nololla hetkellä. Mies on komea ja kiinnostava, mutta jokin muisto Piitua vaivaa. Uusperhe joutuu pyöritykseen monella rintamalla. Miksi Raakelin tyttären koulukaveri Hilla katoaa? Mitä kauniilla Munapirtin saarella oikein tapahtuu, miksi kaikki siellä on salaista? Mikä saa Kaapon nauramaan kesken kaiken vakavalla hetkellä? Kuka ahdistelee seksuaalisesti Katri Solaa, kirkkojoogasta kiinnostunutta pastoria? Miksi Kaapon vuosien takaisesta yhden yön suhteesta tuleekin tärkeä? Mikä yllättää perheen täysin, ja mitä siitä seuraa? Vahvasti tapahtumissa mukava ovat höpsöt ja ihanat tanskandoggit Topi ja Läppä. Pyhtää on oikea ja ihastuttava kunta itäisen Suomenlahden rannalla, mutta kaikki henkilöt ja tapahtumat ovat täysin kirjailijan mielikuvituksen tuotetta.

Kotikaupungin värikäs historia Kotkan historia on värikäs ja monivaiheinen ja siihen liittyy valtavasti ihmisten tarinoita, sotia ja rauhaa, tapahtumia merellä ja Kymijoella, onnen auvoa ja puutetta, jopa nälänhätää, teollisuutta, työtä ja työttömyyttä. Toiveita, unelmia ja pettymyksiä, sinnikkyyttä aloittaa alusta vaikeassa paikassa. Tämän kirjan tarinat sijoittuvat alueellisesti tämän päivän Kotkaan. Näin kotkalaisena tietokirjailijana sanon ihan vakavissani, että monesta suomalaisesta kaupungista ei saisi irti näin monenlaisia tarinoita.

Merimiesten elämä 1950-60-luvuilla oli varsin erilaista kuin nykyisin. Työ oli raskasta ja usein vaarallistakin, ja satamissa oltiin pitkään. Monet merimiehet viettivät vapaa-aikaansa satamakapakoissa, toiset taas kaupunkeihin tutustuen ja merimieskirkoissa lehtiä lukien. Toimittaja, tietokirjailija, FM Ulla-Maija Sievinen on haastatellut kirjaan iäkkäitä merenkulkijoita. Muistelijoina ovat mm. oululainen Timo Haipus, pyhtääläinen Antero Sala, kotkalainen Ritva Ripatti ja haminalainen Risto Lepikkö. Haastateltavia on messikallesta kapteeneihin. He kertovat työstä kansi- ja konepuolella sekä laivan keittiössä eli byssassa. Muistoja on myös kovista myrskyistä, salakuljetuksesta, pitkien merimatkojen aiheuttamasta psyykkisestä paineesta ja sen purkautumisestalaivan tullessa satamaan. Kertomuksissa vilahtelevat laivaan salakuljetettu apina, öljyvarastoon piilotetut tupakkakeissit ja hyteissä salaa matkustavat naiset. Kirjassa kerrotaan myös merimieslähetyksen toiminnasta satamakaupungeissa. Eikä merimieshuumoria unohdeta!

Käsinkudottu ElämäMattotaiteilija Eija Rasinmäki on tunnettu räsymaton uudistajana. Hän jakaa tietoa siitä mitä syntyy käden ja sydämen yhteistyöstä. Eijan visio oli 1970-luvun alussa kehittää räsymatosta design-tuote. ”Otin käsiini langat ja kuteet, joihin päätin puhaltaa henkeä, luoda perinteisiin uutta virtaa.” Pitkän uran naisyrittäjänä tehnyt Eija kertoo miten menestyä arjen ja yrittäjyyden haasteissa. Hänen kädenjälkensä on näkynyt tuhansien kotien lattioilla arvostettuina ja ihailtuina mattoina. Maailma muuttui ja suomalaisen suunnittelijan oli lähdettävä Intiaan. Vuosikymmenten työkokemus Intiassa antaa ainutlaatuisen näkemyksen suunnittelijan valinnoista. Mikä on käsityön tulevaisuus ja miten perinteet jalostuvat. Kirjan lopussa oleva mestarikurssi innostaa luomaan ja rohkaisee kutomaan Eijan tapaan.

Tuisku, Eemi ja mustatäpläinen Huuko-koira asuvat meren rannalla. Lapset käyvät ongella, heittelevät kilpaa kiviä veteen ja uivat kesäisin joka päivä. Mutta kun he saavat naapurikseen kalastaja Karppisen, vanhan miehen, joka tietää kaiken merestä, heidän elämänsä muuttuu. He oppivat joka päivä uusia kiinnostavia asioita merestä, kaloista, kasveista, meren isoista ja pienenpienistä eläimistä. Aurinkoisina kesäpäiviä he saavat tietää, että kala hengittää kiduksilla, ruodot ovat kalan luita, evät ovat kalan vikkelät pikku apurit, suomut kuin pieniä kynsiä ja uimarakko auttaa kaloja liikkumaan ylös ja alas. Kalastaja Karppinen kertoo, miksi haukea sanotaan kalamaailman Kimi Räikköseksi. Hän myös tietää, keskustelevatko kalat keskenään, nukkuvatko ne ja mitä niille käy, kun ne kuolevat. Tuisku ja Eemi kohtaavat hylkeen, ahdinpallerot ja ahdinparrat ja monet muut meren uudet tuttavuudet. Ennen kaikkea he ymmärtävät, että jokaisen ihmisen pitää omalta osaltaan suojella merta.

Meri ja sen luomat olosuhteet muokkasivat itäisen Suomenlahden ulkosaarten Suursaaren, Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin ihmisiä. Saarilla oli paljon suuria persoonallisuuksia, ja niillä tapahtui mielenkiintoisia asioita, jollaisista mantereen ihmiset eivät tienneet. Tämä kirja kertoo saarten ihmisistä ja heidän elämästään ja kohtaloistaan. Oli Lavansaaren Mooses Piispa eli Jymy, Tytärsaaressa yölläkin munkkeja myynyt Elsa ja Tytärsaaren arvostettu ja vieraanvarainen Teuto Yrjönen, Lavansaaressa elämästään pitkää tikkua vetänyt merivartija Pentti Talsi, Seiskarissa sotavangiksi jäänyt Anna Helena Rytkölä eli Eeron Vihtorin Anna Helena, Suursaaressa paljon aikaa viettänyt saaren suuri ystävä, Kotkan poliisipäällikkö Eino Havas. Ja monia, monia muita! Tämä kirja kertoo lisäksi monenlaisista ilmiöistä ulkosaarilla. Mitä olivat pelätyt suikkaat? Mitä merkitsivät lepakot ja tuulispäät merellä? Miksi apteekkareita tapettiin? Miten meripölly ja jäähatut liittyivät talven tuloon? Tässä kirjassa kerrotaan myös ulkosaarelaisten lähdön hetkistä kotisaariltaan vuonna 1939. Jokainen heistä koki lähdön omalla tavallaan, mutta jokainen menetti silloin oman saarensa ja kotinsa. Se oli kaikille suuri menetys.