”Oli kirjeessä muutakin, mies sanoi, oli se varmaan kaunis kirje, vaikka ei ymmärtänytkään mistä nainen kirjoitti, mutta tämän yhden lauseen hän ymmärsi oikein hyvin.” Vietnamilainen vaimo on kuulas, punnittu ja tarkkanäköinen romaani ihmisten ja kulttuurien kohtaamisten ehdoista, aikomusten hataruudesta ja sinnikkyydestä – ja siitä, miten ne kuljettavat meitä, usein yllättäen, mutta harvoin sinne, minne luulimme tahtovamme.” Maailma pyörähti ja käänsi kuvaa. Naamion takaa paljastui uusia naamioita ja niiden takaa uusia. Mikään ei ollut sitä, miltä näytti, kaikki muuttui, rakkaus vihaksi, ystävyys petokseksi. Varmaa oli vain se, että mikään ei ollut.”