Uni Ojuva

Kustannus Aarni järjesti keväällä 2022 novelli- ja esseekilpailun otsikolla Rauhantekijä. Kukaan ei silloin olisi osannut aavistaa, että syksyllä 2023 sota Euroopassa vain jatkuu. Juuri siksi mikään ei ole tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin rauhan tekijät. Totalitaariset, siviileihin kohdistuvat sodat ovat ihmiskunnan historian vanhinta kertomusperinnettä. Egyptin Faarao Amenhotep II määräsi yli 1400 vuotta eaa. että kaikki israelilaisten poikalapset on surmattava. 1800-luvulla Venäjällä levinnyt slavofiilien näkemys Euroopan henkisestä ja kulttuurisesta rappiosta on vain saman julman kertomuksen jatkoa. Sodan ja rauhan kysymykset ovat monimutkaisuudessaan suunnattomia, ja siksi niistä pitää kirjoittaa moniäänisesti ja mitä erilaisimmista näkökulmista. Juuri sitä kokoelman kaksikymmentä kirjoittajaa tekevät. Novellien ja esseiden tapahtumapaikkoina on niin Ukraina, Itä-Karjala , Krimin sodan Konstantinopoli kuin Bataranamin tasavalta Etelä-Amerikassa, ja aikajänne kulkee 1800 -luvulta dystooppiseen tulevaisuuteen totalitarismin rampauttamassa Kaupungissa. Tarinan keskiössä on yksilö, mutta rauhanmarssijan rinnalla kerrotaan sotilaasta, jonka mieli rikkoutuu ja rintamavalokuvaajan työstä. Ja mukana on myös huumoria, niin ironiaa kuin sarkasmin teräviä viiltoja. Rauhantekijä -kirjoituskilpailuun osallistui kesällä 2022 111 kirjailijaa joko esseellä tai novellilla. Tekstien joukosta kirjaan valittiin 20 parasta. Kirjan tuomaristoon kuuluivat Kustannus Aarnin Pasi Luhtaniemen lisäksi Kustannus etc:n Mika Kempas ja Enostone -kustantamon Kalle Niinikangas, joiden asiantuntijatyöstä tässä suuri kiitos.

Sodankyläläisen Uni Ojuvan (s. 1984) runokokoelma Onhan sentään linnut kuvaa Keski- Lappia uudisasutuksen ja kadonneen keminsaamen kielen ja kulttuurin rajamaana. Kirjan runot luovat historiakuvan seudusta, jota kruunu ja valtio kontrolloivat ja jossa joukkoliikkeet kukoistivat. Samalla teoksen paikat - tulivuori, raippamänty, joki, työväentalo ja asutustila - toimivat runojen kuvaamien ihmisten ankkuroitumispisteinä omaan menneisyyteen ja sen vaikuttamiin identiteetteihin.

pappa meni / pahvilaatikkoon vuokseni / pappa meni pyödän alle, / pöydän päälle vuokseni / kun mummo tuli töistä / pappa pää hiessä / itsensä suoristi / veti päälleen / vaaleansinisen pusakan / ruudullisen lätsän / meni kylille huo'ahtamaan / kihottamaan hedelmäpelissä / housuissa oli prässit / muttei tärkeilevätRunokokoelmassa ajat kerrostuvat. Esillä on muiston ja muistamisen problematiikka, vastahistoria ja pohjoinen. Kertomukset, jotka tarttuvat vaatteisiin. Olemme metsässä ja Jäämerellä. On kaupunkikin ja kaupallisen merenkulun vaatima tila. Vallankumous, mennyt, oma ja yhteinen. Uni Ojuva (s. 1984 Sodankylässä) on historiasta valmistunut filosofian maisteri, joka työskentelee kulttuuri- ja viestintäsuunnittelijana. Hän on työstänyt runokokoelmaansa Nihil Interit ry:n runoryhmässä.