Unto Hämäläinen

Uusrenessanssityylinen kivitalo osoitteessa Korkeavuorenkatu 21 on todistanut Suomen ja Helsingin historiaa 130 vuotta. Historian paraatipaikalla kertoo Salaisuuksien taloksikin kutsutun rakennuksen tarinan. Korkeavuorenkatu 21 valmistui vuonna 1889 helsinkiläisperheille kotitaloksi. Talossa asuivat muun muassa Anni Swan ja Juhani Aho. Neljätoista vuotta myöhemmin Venäjän valtio osti rakennuksen santarmiensa ja tsaarin salaisen poliisin ohranan käyttöön. Suomen itsenäistyttyä talosta tuli sotaväen päämaja, jota jääkärit johtivat. Talossa vehkeiltiin ja vakoiltiin. Rakennuksen kuuluisin työntekijä oli C. G. E. Mannerheim, joka suunnitteli Suomen puolustusta. Sotien jälkeen taloon asettui rajavartiolaitoksen johto. YYA-Suomessa rajojen valvonnan oli oltava vaitonaista työtä: mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi. Talo selvisi kolmesta sodasta ja säästyi 1960-luvun vanhojen talojen purkuvimmalta, vaikka läheltä piti. Vuonna 2019 se palautetaan alkuperäiseen tehtäväänsä helsinkiläisten kotitaloksi. YTM Unto Hämäläinen on tietokirjailija ja eläkkeelle jäänyt Helsingin Sanomien politiikan toimittaja.

Vuonna 1954 Suomi oli sodan runtelema, koyha, takapajuinen ja jatkuvan ulkoisen uhan alla elava maa. Valoa oli vain hieman nakyvissa. Maa oli jo vaurastunut sen verran, etta elintarvikkeiden saannostely pystyttiin lopettamaan 1. maaliskuuta 1954. Ja 3. joulukuuta 1954 ilmestyi Vaino Linnan Tuntematon sotilas. Pian siita puhui koko kansa. Tahan kirjaan on koottu paallimmaisia tapahtumia silloisesta Suomesta. Idean kirjaan sain, kun ryhdyin miettimaan, mita antaisin lahjaksi vaimolleni Liisalle. Ole hyva! Unto Hamalainen

Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden etusivuja ja pääuutissivuja 125 vuoden ajalta. Suurikokoisessa kirjassa on myös kiinnostavimpia uutiskuvia tuolta ajalta sekä Unto Hämäläisen, Ilkka Malmbergin, Kaius Niemen ja Ritva Liisa Snellmanin tuosta ajasta kertovia esseitä.

Vuosi 1989 muistetaan Euroopan hulluna vuotena, jonka aikana rautaesirippu repisi. Ensi vuonna siitä tulee 25 vuotta, ja Berliinin muurin murtumista muistellaan monin tavoin. Mutta mitä tapahtui silloin neljännesvuosisata sitten Suomessa? Ensimmäistä kertaa neljäänkymmeneen vuoteen pohdittiin ihan vakavissaan, että yya-sopimus voitaisiin joskus purkaa. Muutamat hurjapäät, kuten Paavo Lipponen, väittivät, että Suomesta voisi jonain päivänä tulla Euroopan yhteisön EY:n jäsen. Talous kasvoi kohisten, ja suomalaiset villiintyivät kuluttamaan. Elettiin kuin viimeistä päivää: rahaa sai pankista, jos vain kehtasi ottaa vastaan. Suomalaiset matkustivat vuonna 1989 laivan ensimmäisessä luokassa, mutta eivät tienneet, että laivan nimi oli Titanic. Unto Hämäläisen kirja Suomi hulluna vuonna 1989 kertoo, miltä meno näytti nuoren toimittajan silmin. Hämäläinen seurasi vuoden tapahtumia aitiopaikalta Helsingin Sanomien politiikan toimituksesta.

Vuonna 1984 Suomessa oli muhimassa pinnan alla monia suuria muutoksia, joiden jäljiltä maa ei pian ollut enää entisensä. Suomi oli yhä puheissa Neuvostoliiton ystävä, vaikka pinnan alla kukkivat viha ja pelko. Vuodesta 1944 jatkunut tilanne oli kuitenkin muuttumassa, sillä seuraavana vuonna valtaan oli astumassa Mihail Gorbatshov... Vuonna 1984 Nokian pääjohtaja Kari Kairamo palkkasi yhtiöön nuoren Jorma Ollilan ja sanoi, että kyllä me sinulle jotain hommaa keksitään... Vuonna 1984 jäi eläkkeelle legendaarinen Eila Kännö, jonka johdolla Suomen rajat olivat pysyneet ulkomaalaisilta varsin tiiviisti suljettuina... Unto Hämäläisen luistavaa tekstiä lähihistoriamme käänteistä täydentävät HS:n arkistokuvat sekä Kari Suomalaisen legendaariset piirrokset.