Unto Katajamäki

ArkeologitArkeologiryhmä suorittaa kaivauksia Vanhan kirkon luona. Kivijalan vierestä löytyy ihmisen luita ja kuparinen amuletti, joka paljastuu muinaiseksi pyhäksi esineeksi. Seuraavana yönä tapahtuu murha, ja arvokkaat löydöt katoavat. Rikosta ryhtyy selvittämään komisario Petri Piha tiiminsä kanssa. Uhrin rituaalinen käsittely suuntaa Petrin katseen salmen toiselle puolelle, luonnonuskontoa palvelevaan ryhmään, joka viettää siellä keskikesän juhliaan. Vähitellen myös arkeologien sisäiset jännitteet ja kilpailu paljastuvat. Tiukasti nykyaikaan sitoutunut paikallinen joukkio ei katso hyvällä, että pakanat ja oudot tapahtumat näyttävät valtaavan kylän. Heidän mielestään sille on tehtävä jotain. Rikosta selvittäessään Petri ajautuu yhä syvemmälle taikauskon, uushenkisyyden, uuspakanuuden ja esoteerisuuden maailmoihin. Arkeologit on tarina erilaisista ihmisistä. Joillekin kostosta on tullut elämää ohjaava voima. Toiset kaipaavat lohtua, mutta nykyisten instituutioiden tarjoama lohtu ei riitä, joten he hakevat sitä tietoisuuden takaa toisista henkisistä maailmoista. Tarina kertoo myös ihmisistä, joille vain oma näkemys on ainoa oikea. Samalla tarina on lohduton kertomus siitä, ettei pahuus maailmasta minnekään katoa.

Hiiriä ja vainajiaUnto KatajamäkiKirjailija Unto Katajamäen dekkarin murhamysteerissä karismaattiseen lahkojohtajaan ja pakolaiskeskuksen asukkaisiin kohdistuvat ennakkoluulot, oletukset ja syytökset ohjaavat poliisin tutkimuksia. Katajamäen romaanista on löydettävissä tasoja, jotka herättävät ajatuksia kaiken vieraan pelottavuudesta ja siitä, että kaikki ei välttämättä ole sitä miltä näyttää. Julkisuudessa käsitellään paljon uskonnollisten lahkojen väärinkäytöksiä täysin aiheellisesti. Mutta onko kaikki, mistä puhutaan, kuitenkaan totta, ja mikä ohjaa inhimillistä käyttäytymistä lahkoissa, rikoksissa ja murhissa? Kirjailija ei tapansa mukaisesti anna kirjassaan valmiita vastauksia vaan tarjoaa hienovaraisesti asioita lukijan mietittäväksi.----------Mystinen uskonnollinen lahko herättää kiinnostusta erityisesti naisten keskuudessa. Pian alkavat huhut nuorten naisten hyväksikäytöstä ja rahalahjoitusten vaatimisesta. Kun lahkojohtajan ennen asuttamassa huvilassa murhataan nainen ja tuhopolton yhteydessä löydetään kaksi vuotta aiemmin kadonneen nuoren naisen ruumis, alkavat intensiiviset murhatutkimukset, joiden keskiössä ovat lahkosaarnaajan lisäksi uhrien sukulaiset ja syrjäisen kylän asukkaat. Tamperelaisessa pankissa tapahtuneet väärinkäytöksetkin tuntuvat kytkeytyvän murhiin vai ovatko ne vain sattumaa? Komisario Petri Piha johtaa murhatutkintaa, jonka alku ei näytä lupaavalta, vaikka kaikkien sormet osoittavat uhkaavalta vaikuttavaan uskonnolliseen liikkeeseen ja läheisen pakolaiskeskuksen asukkaisiin.

Kemi-Yhtiön ilmoitettua kymmenien prosenttien palkanalennuksista ottavat työntekijät käyttöön lakkoaseen. Kun Kemin lakko pitkittyy, saa toiminta työväen ympärillä omituisia piirteitä ja lakkolaisia käytetään selvästi hyväksi SAK:n sisäisessä kommunistien ja sosiaalidemokraattien välisessä valtataistelussa. Kun lisäksi saadaan vihjeitä, että kommunistien suunnitelmat menevät vielä paljon pidemmälle, lähettää Helsingin Sanomat toimittaja Leo Virran paikalle raportoimaan tilanteen kehityksestä. Samaan aikaan Suojelupoliisin Kemin asiamies katoaa jäljettömiin. Klaus Strang saa Suojelupoliisin johtajalta toimeksiannon katoamisen tutkimisesta. Kun Strang ja Virta kohtaavat Kemin Merihovin hotellissa, on kaksikko jälleen yhdessä ja yhteistyö alkaa kuin itsestään. Katoamisen tutkiminen ja lakon ympärillä sattuvat merkilliset tapahtumat imaisevat miehet mukaansa eikä tutkintaa voi lopettaa ennen kuin menneisyyden tapahtumat ja katoaminen on selvitetty. Unto Katajamäen yhdennessätoista romaanissa kirjailija onnistuu luomaan Kemin vuoden 1949 historiallista tapahtumista realistisen kuvan ja yhdistämään sen fiktiiviseen dekkaritarinaan. Kemin dramaattiset tapahtumat kulminoituivat 18.8.1949 lakkoilevien mielenosoittajien ja poliisin yhteenottoon, jossa menehtyi kaksi mielenosoittajaa. Päivästä tuli Veritorstai.

Suomi vuonna 1948. Neuvostoliiton epäluulo Suomea kohtaan ja pelko salaisista yhteyksistä lännen kanssa johtivat sodan jälkeen siihen, että venäläiset loivat Suomeen tiheän vakoilijoiden verkoston. Sotavangit, jotka päästettiin vapaiksi vakoilua vastaan, ja joukko muita oman maan kansalaisia ryhtyivät palkkion tai aatteen vuoksi toimittamaan venäläisille maan turvallisuuden kannalta vaarallisia tietoja. Valokuvat lentokentistä, tutka-asemista, teollisuuslaitoksista, keskeisistä silloista ja rautateiden risteyksistä sekä kartat niiden sijainnista kulkivat salaisten postipaikkojen kautta venäläisille. Samaan aikaan huhut äärivasemmiston vallankaappaussuunnitelmista pitivät yllä jännitystä Suomen kohtalosta. Toimittaja Leo Virta teki selvitystyötä maanpetturiverkostoista. Hän joutui toteamaan, että kilpailussa vakoiluaineistosta ei kaihdettu edes murhia. Kuitenkin hän näki myös, kuinka painostavat varjot yksi toisensa jälkeen poistuivat Suomen yltä. Unto Katajamäki kirjoittaa suomettumisen aikaan vaietusta aiheesta jännittävästi ja todenmukaisesti. Historiantutkijan asiantuntemuksella kirjoitettu romaani kertoo Suomessa tapahtuneesta vakoilusta ja kommunistien vehkeilystä viihdyttävän, mutta myös vakavan tarinan.

Mikä oli 1929 syntynyt Lapuan liike ja mitkä olivat järjestön tavoitteet? Kuka oli Vihtori Kosola, joka nousi Lapuan liikkeen johtajaksi ja keulakuvaksi? Unto Katajamäen historiateos antaa lukijalle selkeän kuvan taustoista ja tapahtumista, jotka johtivat Lapuan liikkeen syntymiseen ja toimintaan. Katajamäki kuvaa erityisesti Vihtori Kosolan roolia järjestössä, joka kasvoi nopeasti paikallisesta protestista valtakunnalliseksi järjestöksi, jonka painostuksen alla taipuivat niin Suomen hallitus ja presidentti, kuin myös vaaleilla valittu eduskunta. Proosamaisesti kirjoitettu teksti tuo kirjan myös sellaisten lukijoiden ulottuville, jotka eivät yleensä tietopitoisia kirjoja lue. Katajamäen teksti vie lukijan mennessään1920 ja 30-lukujen jakautuneeseen yhteiskuntaan, jossa ääriliikkeet heiluttivat Suomen nuorta ja haurasta yhteiskuntajärjestystä. Katajamäen tarkka historiantuntemus ja -tutkimus tulevat vahvasti tekstistä esiin. Toimittaja Leo Virran kautta tapahtuva kerronta valottaa mielenkiintoisesti Vihtori Kosolan roolia Lapuan liikkeessä, Lapuan liikkeen toimintatapoja ja eri suuntiin vetävien ryhmien ylilyöntejä, joiden teot tulivat järjestön johdolle usein yllätyksenä. Kosolan tehtäväksi jäi usein vastuunotto ja lain väärällä puolella tapahtuneiden kyyditysten, pahoinpitelyiden ja jopa murhien jälkihoito. Unto Katajamäen kirjassa Kosolan kujanjuoksu nähdään myös sellaisia piirteitä Lapuan liikkeen johtohahmosta Vihtori Kosolasta, joihin ei ole totuttu. Kansanjohtajalla oli myös herkempi ja raadollisempi puoli. Juonittelujen kohteeksi jouduttuaan Kosola ajautui alakuloisuuteen ja osittain sivuraiteelle liikkeen johdosta. Ketkä olivat lopulta Lapuan liikkeen oikeat johtajat vai oliko niitä lainkaan? Miksi Lapuan liike lopulta kiellettiin sen itsensä läpiajaman lakipykälän nojalla ja oliko lopulta parempi niin?

Kun kellot vaikenivatTsekkoslovakia 1945. Toisen maailman sodan loppuviikkoina Puna-armeija etenee kohti Prahaa ja USA:n joukot odottavat käskyä edetä syvemmälle Tsekkoslovakiaan. Toukokuussa 1945 Saksa antautuu, saksalaiset joukot vetäytyvät Tsekkoslovakiasta. Aiemman verisen kansannousun jälkeen tsekit näkevät tilaisuutensa tulleen. Alkaa ennen näkemätön saksankielisten vaino, joka johtaa koko kolmemiljoonaisen saksalaisen vähemmistön omaisuuden ryöstöön, tappojuhlaan ja karkotuksiin. Keskitysleireillä vaihtuvat juutalaiset saksalaisiin ja 1945-46 aikana katoaa yli 200 000 saksankielistä. Wilhelm Schröder on Prahan saksalaisia, jonka suku on asunut kaupungissa vuosisatoja. Punaisen ristin lääkärinä Wilhelm pääsee näkemään aitiopaikalta sodan loppuvaiheet Prahassa ja saa tuntea nahoissaan tsekkien käsittelyt. Mikä on Wilhelmin äidin ja siskon kohtalo tsekkien aloittaessa Prahan kaduilla puhdistukset? Löytyykö tsekkien joukosta vielä ystäviä vai onko kaikki inhimillisyys kadonnut? Kirjailija Unto Katajamäki on tutkinut Tsekkoslovakian tapahtumia huolella. Vuosikymmeniä kehittynyt kirja saa muotonsa Wilhelm Schröderin kertomuksena kauhujen kuukausista. Historiantutkijana Katajamäki osaa asiansa, faktat ovat kohdallaan ja taitavana kirjoittajana hän tuo tekstiin vetoa, joka pitää otteessaan. Unto Katajamäki on kirjoittanut aiemmin kuusi jännitysromaania (Kustannus-Mäkelä). Kun kellot vaikenivat on Katajamäen toinenhistoriallinen romaani.

Punaisen Valpon varjossa:Suomessa elettiin vuosina 1945-48 vaaran vuosia. Liittoutuneiden asettama Valvontakomissio ohjasi voimakkaasti suomalaisen yhteiskunnan päätöksiä ja tapahtumia. Valvontakomissio oli venäläisten miehittämä ja piti tiiviisti yhteyttä suomalaisiin poliitikkoihin sekä erityisesti kommunisteihin. Valvontakomission tuella kommunistit onnistuivatkin miehittämään omilla kannattajillaan Valpon eli Valtiollisen poliisin, SUPOn edeltäjän. Samoin kävi Liikkuvan poliisin. Kommunistit olivat vallantunnossaan. Syntyi vaarallinen tilanne suuren osan poliisivoimista ollessa miehitetty valvontakomission ohjauksessa olevalla aineksella. Vuosina 1947-48 kommunistit valmistelivat Suomessa vallankaappausta ja Suomen muuttamista kommunistiseksi kansantasavallaksi. Suunnitelmat olivat pitkällä, mutta kuinka lähellä vallankaappaus oli onnistumista. Unto Katajamäen taitavasti rakennetussa romaanissa suomalaisen yhteiskunnan tapahtumat kerrotaan dramaattisesti Esko Koposen kohtalon kautta. Esko Koponen on Neuvostoliittoon loikanneen perheen poika, joka Jatkosodan aikana siirtyi Suomen puolelle. Sodan päätyttyä Suomi solmi kaikkia Neuvostoliiton alueelta Suomeen siirtyneitä henkilöitä koskevan luovutussopimuksen. Punainen Valpo ryhtyykin innokkaasti metsästämään Suomessa vielä olevia inkeriläisiä, virolaisia ja muita Suomeen jääneitä entisiä neuvostoliittolaisia. Esko Koponen joutuu ajojahdin kohteeksi. Vielä Suomessa toimii kuitenkin isänmaallisia voimia, jotka parhaansa mukaan auttavat vainottuja länsirajan yli Ruotsiin. Haluaako ja pystyykö Esko kuitenkaan irrottautumaan uudesta kotimaastaan ja rakentamastaan elämästä Suomessa. Vaihtoehdot vähenevät Valpon kiristäessään otettaan ja päästessä Eskon jäljille. Entä miten vaikuttavat vallankaappaussuunnitelmat ja Eskon rakastama nainen?

Arvoikonin katoaminen, epäilty taideväärennös ja venäläisten ylihintaan hankkima rantatontti - kaikki kytkeytyy yhteen ja samaan henkilöön. Kun tämä henkilö murhataan raa'asti, on Martti Pihalla ja hänen pojallaan, rikosylikonstaapeli Petri Pihalla, edessään vaikea haaste. Löytyykö murhaaja taidepiireistä tai salaperäisten venäläisten joukosta? Vai olisiko syyllistä etsittävä jostakin aivan muualta? Sitten tapahtuu vielä toinenkin murha, ja kuvio mutkistuu entisestään. Eikä tutkimuksia helpota, että huhu kansainvälisestä konferenssista leviää.

Martti Piha elää nyt lapsiperheen arkea. Vaihtelua lupaa entisen työtoverin kutsu ryhtyä selvittämään pikkukaupungin kuntaliitosta. Häiriköksi koetun valtuutetun murha tuo aivan uudenlaisen näkökulman Pihan työhön. Johtivatko kiistat liitoksesta tosiaan kunnallispoliittiseen veitsenheilutukseen? Vähitellen alkaa näyttää siltä, että murhan motiivi saattaa löytyä kokonaan muualta. Tapahtuu toinenkin verityö, ja Martti Piha huomaa olevansa häikäilemättömän verkoston jäljillä. Unto Katajamäen Paha veli -verkosto on hänen viides jännitysromaaninsa. Katajamäki on perehtynyt aiemmin virkamiesurallaan kunnallisen vallankäytön kiemuroihin.

Martti Piha saa kutsun opiskeluaikaisen ystävänsä luo. Antti Sormunen on kutsunut Etelä-Suomessa sijaitsevaan kartanoonsa Martin lisäksi kolme liiketuttavaansa. Pian käy ilmi, että vierailun syy ei ole tavallinen kyläily. Martti seuraa hämmentyneenä, kuinka merkittävissä asemissa olevat vieraat nielevät kiltisti Antin loukkaukset. Mikä ote tällä oikein on heistä? Sitten Antti ilmoittaa kutsuneensa vain henkilöitä, joiden tietää tehneen rikoksen, ja hän uhkaa paljastaa ne illan mittaan. Kartanoon on tulossa vielä yksi vieras, mutta sitä ennen talon uima-altaasta löytyy ruumis... Kuka on tuo salaperäinen viides vieras? Saapuuko hän koskaan paikalle? Martti löytää itsensä keskeltä hoitovirhe-epäilyjen, veroparatiisipankkien talletussotkujen ja monimutkaisten ihmissuhteiden viidakkoa.

Sivistystoimenjohtaja Martti Piha menettää virkansa kuntaliitosten seurauksena ja asustelee mökillään Tampereen lähellä - naapurinaan entinen alaisensa Mauno Joenpää. Paikkakunnan rauhaa uhkaa riita jätevesien käsittelyyn liittyvästä miljoonahankkeesta, jonka kiihkeänä vastustajana Mauno tunnetaan. Kun Mauno löytyy kuolleena Martin kalaverkkoon ajautuneena, panokset tapauksen ympärillä kasvavat. Miten tihutyö vesilaitoksella ja surma liittyvät toisiinsa? Vai olisiko murhan motiivia etsittävä pihapiiristä? Martti Piha alkaa penkoa isokenkäisten salaisuuksia komisario Jaana Alalammen kanssa ja joutuu itsekin hengenvaaraan. Unto Katajamäki on valinnut kolmannen jännitysromaaninsa tapahtumapaikaksi Pirkanmaan. Ajankohtainen ympäristönsuojelu kytkeytyy poliittiseen kähmintään ja solmuisiin ihmissuhteisiin. Lähellä pintaa kellui verkon silmukassa ihminen kasvot alaspäin...

Hämäriä liiketoimia hoidellaan teollisuushalleissa kaupungin laidalla. Rekkakuski löydetään ammuttuna, ja halleille bileisiin mennyt abityttö katoaa. Mitä tekemistä kahden naapurikaupungin yhdistämisestä kiistelevillä päättäjillä on hallien tapahtumien kanssa? Sivistystoimenjohtaja Martti Piha uskaltautuu vaaralle alttiiksi jäljittäessään kadonnutta tyttöä. Unto Katajamäki palaa toisessa jännitysromaanissaan radanvarren kaupunkiin, jossa taistellaan rahasta ja asemasta likaisia keinoja kaihtamatta. Kunnalliselämää tunteva kirjailija kuvaa terävästi ihmisiä, joista monet joutuvat salailemaan menneisyyttään ja ajautuvat vääriin valintoihin valtataistelun ja perhekriisien pyörteissä.