Urho Ylä-Outinen

1600-luku ja 1700-luvun alkupuolisko olivat ankeita aikoja maamme ja etenkin Säkkijärven historiassa. Tämä kirja pyrkii osaltaan valaisemaan noita aikoja tarinan ja toden muodossa. Lähtökohtana on Lavolan kylä, mutta tapaukset tavoittavat koko pitäjän. Enemmän faktoihin perustuvaa on kuvaus 1920-luvusta, joka on tietynlaista liikehdinnän aikaa, ei vain maassamme vaan koko Euroopassa. Säkkijärvellä kiihtyi pirtun salakuljetustoiminta ja puukkotappelut kieltolain loppua kohti.

Pitkälti seitsemättä vuosikymmentä ovat karjalaiset saaneet tyytyä vain muistelemaan entistä kotiseutuaan. Vaikka olemme eläneet suurten mullistusten ja muutosten aikaa, ei karjalaisuus ole vielä kadonnut. Siirtokarjalaisten oma sisäinen kulttuuri pitäjänjuhlineen, lehtineen, kyläkirjoineen, sukuseuroineen ja pitäjänseuroineen on vahva muistelun muoto. Se on merkkinä siitä, että unohdusta halutaan torjua. Tähän karjalaisuuden kekoon tahtoo tämä kirjanen kantaa kortensa. Rungon tässä kirjassa muodostavat eri tilaisuuksissa pidetyt puheet ja esitelmät, mutta on mukana muutakin Säkkijärveä ja Karjalaa koskevaa materiaalia.

Nykyaikana ovat murteet olleet yhä enemmän vaarassa. Ihmiset ovat muuttaneet pois vanhoista kyläyhteisöistä ja joukkoviestintävälineet vaikuttavat yhtenäistävästi kielenkäyttöön. Toisaalta murre on alkuperäistä kieltä. Sanotaan että yleiskieli on vain kompromissi ja sopimus. Kaikki kielet ja kielimurteet tosin kehittyvät jatkuvasti. Vaikea on arvata, miltä Säkkijärven murre näyttäisi ja kuulostaisi, jos koko ajan olisimme saaneet olla kotikylissämme. Säkkijärvi oli iso pitäjä, joten eri puolilla pitäjää puhuttiin hieman eri lailla ja eri sukupolvienkin kielenkäytössä oli eroja. Tämä kirja pyrkii siihen murremuotoon jota Yläoutilassa ja lähikylissä käytettiin 1930-luvulla, siis siihen puhetapaan, jonka tämän kirjoittaja oppi. Alkuosassa on palanen pohjanmaan murretta ja jatkossa jossain tekstiä yleiskielellä ja Kannaksen murteella.

Vuosikymmenten satoa, pääskyn siiven sipaisua, kurjen muuttohuudon huumaa. Yritys tehdä kimppu niistä kukista, joita on saatavilla.