Urpo Karjalainen

”Totuus on tekevä teidät vapaiksi.” Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus puhui näillä sanoilla. Hän yhdisti poikkeuksellisella tavalla toisiinsa kaksi perimmäistä hyvettä tai arvostusta. Ei ole vapautta ilman totuutta. Johanneksen evankeliumissa tämä sanonta on erikoisessa kohdassa: ”Emme ole koskaan olleet orjia, olemme Abrahamin lapsia. Miksi meistä pitäisi tulla vapaita?”, Jeesukselta kysyttiin. ”Jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja”, Jeesus vastasi. Totuuden kirja ei kuitenkaan käsittele totuutta, vapautta, syntiä, synnin orjuutta eikä mitään tämänkaltaisia kysymyksiä antamalla asioihin hengellisiä merkityksiä tai vastauksia. Kirjoittajan katse on mieluummin utelias, tiedonhaluinen ja osin tulkitseva kuin selittävä. Raamatun tekstien ja niiden kanssa samanikäisten kirjoitusten taustat ovat monivaikutteisia, ja yksiselitteisiä vastuksia niiden syntyyn tai kirjoittamisen motiiveihin on vaikea selvittää. Yrityksiä historian aikana on ollut jopa enemmän kuin kiitettävän paljon. Totuuden kirja avaa lukijoille näkymiä maailmaan, joka on ihmisistä useimmille tuntematon: Neljä Eenokin kirjaa, Sibyllan oraakkelikirjat ja Tiburtinen Sibylla raottavat meille menneisyyttä, mutta kuka tietää, miksei tulevaisuutta, tai ainakin pysyvää nykyisyyttä. Kaiken jälkeen voi yhä näyttää siltä, että ihmisluonto ei helposti muutu. Samoin joka päivä yhtä vaikuttava on Pontius Pilatuksen kuuluisa kysymys: ”Mikä sitten on totuus?” Urpo Karjalaisen (s. 1962) työura Herättäjä-Yhdistyksessä alkoi syyskuun puolivälissä 1985. Totuuden kirja jatkaa hänen jo viime vuosituhannella aloittamiaan pohdintoja siitä, miten tulisi ymmärtää muinaisia tekstejä. ”Keskeisintä ei ole, kuka muinaiset tekstit kirjoitti, vaan se, että joku lukee niitä.”

Oliko Mooses egyptiläinen, midianilainen vai oliko hän, niin kuin Vanhan testamentin mukainen käsitys kuuluu, heprealaisten orjien jälkeläinen? Miten hänelle selvisi, että Jumalan nimi on Jahve? Onko kertomus israelilaisten exoduksesta Egyptistä vailla historiallista pohjaa? Mitä merkitsee, että Mooses sai kymmenen käskyn lain vuorella? Urpo Karjalaisen uutuusteos Mooseksen testamentti - Vapauden, ilmoituksen ja lain alku hakee vastauksia näihin perustaviin ja ihmisen mittapuulla lähes ikuisiin kysymyksiin. Kirjassa perehdytään myös siihen, millä tavalla Sigmund Freud arvioi Mooseksen perinnön osuutta 1900-luvun alkupuolen juutalaisvihamielisessä Keski-Euroopassa. Kirjassa julkaistaan kommentaareineen myös Mooseksen testamentti -niminen teos, joka on kirjoitettu ensimmäisen kristillisen vuosisadan alussa. Tämä Suomessa toistaiseksi melko tuntemattomaksi jäänyt teos kuvaa hyvin Mooses-hahmon tärkeyttä juutalaisuudessa. Kristittyjen vakaumukseksi tuli, että Jeesus Nasaretilainen on Moosesta suurempi profeetta. Urpo Karjalaisen uusin teos korostaa Raamatun kirjoitusten pysyvää ja ajatonta merkitystä. Kirja auttaa hahmottamaan sitä, kuinka paljon nykyistenkin ihmisten ajattelun perustassa on näiden muinaistentekstien vaikutusta.

Unelmat ikuisesta elämästä ja paratiisista sekä vapaus kärsimyksestä, sairaudesta ja kuolemasta ovat ihmiskunnan suurimpia toiveita ja kaipauksen kohteita. Juutalaisuus ja sen pohjalta kristinusko ovat kuvittaneet näiden utopioiden toteuttamista jo vuosituhansien ajan. Juutalaisen näkemyksen mukaan Mooseksen välityksellä annettu Jumalan laki antoi elämän ohjeet ja perustan. Syntyvässä kristinuskossa katsottiin puolestaan Jeesuksen Kristuksen ristinkuolemallaansovittaneen Aadamin ja samalla koko ihmiskunnan synnit. Herättäjä-Yhdistyksen kustantama Urpo Karjalaisen uutuusteos Lupauksen lapset - syntiinlankeemuksen kulttuurihistorian vaiheilta käsittelee näitä kysymyksiä. Tässä kirjassa julkaistaan kaksi versiota alkujaan juutalaisesta legendasta Aadamin ja Eevan elämä. On mahdollista, että juuri nämä tekstit antoivat apostoli Paavalille tulkinnan lähteitä Kristuksen ristinkuoleman ymmärtämiseen. Kirjan myötä tulee ilmi, etteivät ihmisten kulttuureihin ja tapoihin liittyvät kiistat ja ongelmat ole mitenkään uusia. Samalla paljastuu sekin, että jo lähes kahdentuhannen vuoden ikään ehtinyt kristinusko joutuu oman identiteettinsä osalta yhä palaamaan juutalaisiin juuriinsa. Urpo Karjalainen on mikkeliläinen pappi ja Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri. Hän on tuottelias ja arvostettu tietokirjailija, jonka tuotantoa ovat esimerkiksi teokset Mitä meiltä puuttuu (2002), Eesaun kyyneleet (2004), Jokiravun kääntöpiiri (2010), Lunastuksen säteet (2013) ja Ihmeellinen neuvonantaja (2016).

Teoksessa pureudutaan Jesajan kirjan syntyhistoriaan ja kirjoittamisajankohtaan sekä Jesajan ennustusten vaikutukseen Uuden testamentin tekstien taustalla ja koko varhaisen kristikunnan opin muodostumisessa.