Valma Lämsä

Kuusamo syntyi 1868. Suomi oli Venäjän vallan alla. Elinkeinot liittyivät selviämiseen idän ja lännen välillä. Porotalous ja kaskeaminen hallitsivat. Kuusamon seurakunta, 350 vuotta täyttänyt, loi pohjan pitäjän rajoille ja kuusamolaisten lukemaan oppimiselle. Kun Venäjä hyökkäsi Krimille 1917, Suomi itsenäistyi. Toisen kerran Venäjä hyökkäsi Krimille, Suomi liittyi Natoon 2023. Kuusamon teollisuuden kivijalka luotiin Matti Eksymän perustaessa liippatehtaan Jyrkänkoskelle, jota Mauri Timonen jatkoi sähköistämällä kivihiomotehtaan 1925. Puuteollisuuden vienti alkoi toisen maailmansodan jälleenrakennuksen kiivaimpaan aikaan 1949. Jyrkänkosken tehtaan johtoon valittiin Johan Vilhelm Määttä. Hän oli ollut jo 1930-luvulta lähtien tehtaan työssä. Sodan jälkeen hänen johdollaan puutavaran vienti länteen Eurooppaan alkoi ja jatkui 1980-luvulle saakka. Suomi ja suomalaiset ovat aina olleet kansainvälisiä. Matkailu pohjoisilla herkuilla - elämysteollisuus voi hyvin. Koskisodan tilalle ovat nousseet Ukrainan sodan ja ilmastomuutoksen pilvet. Maan kätköistä etsitään nyt aarteita ja orastava kaivosteollisuus on uusi haaste. Kuusamon on sovitettava teollisuuden nelijakkaraa uuteen asentoon. Kuusamo 150 -teollisuus -kirjaan on puristettu kooste tuhansista faktadokumenteista, joita sisältyy edeltäviin kirjoihin, Liippatehtaan tarinoihin, osat I - IV.

Vuoteen 1974 saakka puuttui Koillismaalta kuvataidetta edistävä ja taiteilijoita yhdistävä sekä kehittävä järjestö. Sen puutteen poistamiseksi perustettiin Taiteilijaseura Koillinen, jota ovat saatelleet Kuusamon kansanopisto ja sen legendaariset taideleirit opettajineen ja Kuusamon Taidetuki monien yhteisten näyttelyiden toteutuksissa. Kuusamon kunnan ja myöhemmin kaupungin rooli vahvistui upean Kuusamotalon Kaamosgallerian valmistuttua vuonna 1996. Kuusamon kaupunki on pitänyt taiteen liekkiä elossa vaikeinakin aikoina. Yhteisen hyvän näkeminen koettiin Taiteilijaseura Koillisen ottaessa ensimmäisiä askelia kohti kansainvälistymistä. Digitaalinen sivellin ja perinteinen pensseli ovat jo kätelleet - ja taiteilijat töineen ovat astuneet tietoverkkoon ketterällä kotisivullaan - ulottuen siten mihin tahansa maailman kolkkaan. Pohjois-Pohjanmaan kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus ovat omilla apurahoillaan tehneet mahdolliseksi tämän upean läpileikkauksen Koillisen Taiteilijaseuran vaiheisiin. Suurin kiitos kuuluu perustajajäsenille, taiteilijoille ja hyville yhteistyökumppaneille, mutta ennen kaikkea itse taiteilijajäsenille ja taiteen ystäville, jotka ovat kannustaneet näiden juhlajulkaisujen valmistamiseen. Onnekseen Taiteilijaseura Koillinen on saanut kodikseen maapallon yhden hienoimmista koski- ja tunturimaisemista. Olkoon kevät tai kesä, syksy tai talvi "se kaikista suurin taiteilija, Luontoäiti", maalaa yhä uudelleen luonnon ihmeitä meille ihasteltavaksi ja taltioitavaksi jälkipolville perinnöksi, iloksi ja muistoksi näistä upeista hetkistä.

Tehtailija Mauri Timonen luopuu pian eduskuntatalon kivitoimituksen jälkeen luonnonkauniista koskimiljööstä. Hän palaa kotiseuduleen Nurmekseen. Kansallispanki ottaa koskitilan haltuun ja alkaa tehtailijaksi. Ensimmäisen kerran Jyrkänkosken kylän oma mies, Suoperän Eetu ottaa työnjohdon tehtaalla, Kansallispankin toimiessa tehtailijana. Iso pirtti toimii edelleen keskeisenä kohtaamispaikkana, jossa vietetään raskaan työn ohella myös iltamia, joista ei puutu dramatiikkaa. Eletään 1930-lukua, johon liittyy taloudellisesti vaikeita vuosia. Venäjän uhka leijuu ilmassa koko ajan käsinkosketeltavana.

Liippatehtaan tarinoiden neljäs osa käsittelee sodasta palanneiden miesten uutta yritystoimintaa - kuin ihmeen kaupalla säilyneessä liippatehtaassa. Kansallispankki ei halunnut jatkaa tehtaan pyörittämistä. Pankki ei antanut vanhaa Kuusamon Kivi Oy -nimeä kylän miehille. Kuusamon Kovasin Oy ja Jyrkänkoski Oy ovat Kuusamon Jyrkänkosken kylän miesten perustamia yhtiöitä. Kuin ihme - oli liippatehdasmiljöö säilynyt sodasta, vaikka miltei koko Kuusamo oli muutoin poltettu maan tasalle. Kovasin Oy perustettiin v. 1945 liipantuotantoon ja Jyrkänkoski puun sahaukseen ja höyläykseen. Puutavaraa vietiin Länsi-Saksaan, Englantiin, Hollantiin ja Tanskaan, jotka toisessa maailmansodassa oli pommitettu ja poltettu miltei maan tasalle. Puutavaraa sahattuna meni Kuusamostakin Eurooppaan niin paljon kuin saha pystyi toimittamaan. Vuosiin 1945 -1968 sisältyi paljon työtä - ja siitä sadat työntekijät saivat rahaa. Koskella koettiin myös surua, iloa, vihaa, romantiikkaa ja raukkautta -eli kaikkia iihmiselämän koukeroita.

Tietokirjailija, FM Valma Lämsä on koostanut Liippatehtaan tarinoita neliosaiseen teokseen. Osa kaksi käsittelee Jyrkänkosken liippatehdasmiljöön elämää ja tapahtumia vuosilta 1920-1933, jolloin tehtailijana oli Mauri Timonen Nurmeksesta. Timonen oli tekniikan mies, joka tilasi tehtaaseen uudet kivikoneet Saksasta, toimittaakseen Suomen eduskuntataloon lattiakiviä. Kirjasta selviää faktojen ja tarinoiden kautta legendaarisen Kuusamon Jyrkänkosken liippatehtaan kiehtovia tapahtumia, joita on äänitetty ääninauhoille vuosikymmeniä. Koko teos käsittää neljä osaa vv. 1912-1968 kirjoina ja niitä täydentäviä DVD-videoina. Kolams osa tulee keväällä 2013 ja neljäs osa syksyllä 2013.

LIIPPATEHTAAN TARINOITA OSA I käsittelee Kuusamon legendaarisen liippatehtaan perustamista ja sen perustajan Matti Eksymän toiminta-aikaa, vv. 1913-1933. Osaan on tehty DVD-video