Vappu Taipale

Oliver Whitehead (s. 1947) on monialainen taiteilija. Englannista Suomeen vuonna 1971 asettunut Whitehead työskentelee monipuolisesti maalauksen, piirustusten, grafiikan, valokuvan, kuvanveiston, liikkuvan kuvan ja lavarunouden parissa. Whiteheadin työskentelyä määrittää kriittinen aikalaiskatse, joka jättää kuitenkin katsojalle tilaa tehdä omia tulkintoja maailmasta ja sen tilasta. Oliver Whiteheadin tuotannosta voidaan löytää monia toistuvia teemoja. Tällaisia ovat muun muassa kulutuskulttuurin fetissiluonteen tarkastelu, kaupunkitilan havainnointi, päiväkirjamaiset huomiot jokapäiväisestä elämästä sekä rauhan teema, jota Whitehead on työstänyt muun muassa julkiseen tilaan piirtämillään liitupiirustuksilla. Kirja esittelee pitkän uran tehneen taiteilijan tuotantoa ja sen teemoja. Oliver Whitehead (b. 1947) is a UK-born multidisciplinary artist who settled in Finland in 1971. Whitehead works in the mediums of painting, drawing, graphic art, photography, sculpture, moving image and poetry recital. His work is defined by its critical perspective on contemporary reality, while leaving room for viewers to draw their own conclusions about the state of the world. Recurring themes in his oeuvre include the critical examination of commodity fetishism, reflections on urban space, diary-like observations about everyday life, and the ever-topical theme of peace, which Whitehead explores through works such as chalk drawings in public spaces. This book presents the oeuvre and enduring thematic concerns of an artist whose long career spans over five decades.

Jos isovanhemmuus osuu kohdalle, se muuttaa ihmisen ajattelua ja kokemuksia. Tähän kirjaan on koottu niistä parhaimmat.

Virkistyskirja naisilleMiten kotisuomessa suhtaudutaan sanaan ”vanha”? Se herättää monia tunteita, vastustusta yhtä lailla kuin innostusta. Vanha ja vireä – Virkistyskirja naisille rakentaa kuvaa naisten vanhenemisesta tutkimusten ja tiedon varassa. Se auttaa naisia valtaamaan oman vanhuutensa omilla ehdoillaan. Vanhat ihmiset ovat kaikkein monimuotoisin ikäryhmä, keskenään erilaisin. Juuri siksi jokainen voi myösitse päättää, milloin kokee olevansa vanha. Vanha nainen on monenlainen, ehkä äiti. ehkä isoäiti, jopa isoisoäiti, käly, sisko, tytär, anoppi, täti. Yhteistä on kokemusten rikkaus, eri elämänvaiheiden kerrostuneisuus. Yhteistä on myös se panos, jonka vanhat naiset antavat yhteiskuntaan. Me emme ole kestävyysvaje, vaan kestävyystae. Vanhojen tuottama sosiaalinen pääoma on yhteiskunnan hyvinvoinnin lähde.

Jos isovanhemmuus osuu kohdalle, se muuttaa ihmisen ajattelua ja kokemuksia, se antaa huvia ja työtä. Ensi kertaa mummoksi tullessa kokemus on huikea. Isovanhemmuudesta ei vielä ole kovin paljon tutkimuksia, mutta arkikokemus tuottaa tarinoita ja juttua sitäkin enemmän. Suomi on pian neljän sukupolven maa, kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Vaikka monilla ei ole omia lapsia tai lastenlapsia, elämme monisukupolvisessa maailmassa, jossa vanhojen sukupolvien ja lasten välinen suhde on aina läsnä. Kenenkään ei tarvitse jäädä osattomaksi. Isoäitikirja kokoaa ajankohtaista tutkimusta ja tietoa, mutta tarjoaa myös kokemuksia ja näkemyksiä. Isoisiäkään ei ole unohdettu, vaikka isoisätutkimus ottaa vasta ensi askeleitaan. Vappu Taipale on lääketieteen ja kirurgian tohtori, hän aloitti uransa lastenpsykiatrina. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän työskenteli Stakesin (nykyisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) pääjohtajana. Taipale on ollut sosiaali- ja terveysministeri. Hän on kirjoittanut moniin sosiaali- ja terveysalanja mielenterveystyön oppikirjoihin. Vanhetessaan Vappu Taipale on syventynyt yhä enemmän ikääntymisen saloihin tutkimusten kautta. Vappu ja Ilkka Taipaleen perheessä on neljä lasta ja seitsemän lapsenlasta.