Ihminen ei ole toiselle ihmiselle susi eikä ahma eikä karhu. Ihminen on toiselle ihmiselle vain ja ainoastaan toinen ihminen. Itsensä ja lajitoverinsa peili ja mitta. Ihmisen kohtaamiseen ja ymmärtämiseen ei tarvita kieltä, pelkkä mieli ja sen ymmärtäminen riittävät. Sillä pohjimmiltaan me olemme nisäkkäitä, viettien mukaan toimivia eläimiä. Tässä novellikokoelmassa ihmisen mitta ilmenee eri kulisseissa, eri taopahtumasarjoissa, eri ihmisille. Silti jokaisessa tarinassa on yhteinen nimittäjä, johon lukija ihmisyytensä ansiosta voi samaistua. Ja jos näistä tarinoista haluaa nostaa esille yhden opetuksen, kuuluu se näin: Törmäyksiltä välttyy, kun toinen osapuoli älyää väistää. Mikkeliläinen Veikko Happonen osoittaa eskoiskokoelmassaan hallitsevansa laadukkaan suomalaisen novellistiikan kielen ja mielikuvituksen. Tarinat ovat moniulotteisia, surumielisen hauskoja, opettavaisia ja ennen kaikkea humaaneja.