Veli-Matti Hyttinen

Uuden sodan uhkan leijuessa ilmassa Helmi Anelma Lundgren tekee omia valmistelujaan. Siviilityönsä ohella hän hankkii lisäkoulutusta lääkintälotan tehtäviin. Kun sitten 10.6. 1941 ylipäällikkö Mannerheim antaa käskyn osittaisesta liikekannallepanosta, on hän valmiina astumaan jälleen sotilaittemme rinnalla isänmaansa palvelukseen.

Veli-Matti Hyttisen kymmenes runoteos kuvaa luonnonkiertoa syksystä syksyyn." Katselen ulosikkunan takanatuuli selaa josyksyn kuvakirjaa,lukee sen säkeitä minulle."

Ketunkolo-sarjan neljäs osa kertoo Oiva Ensio Tynkkysen vaiheet syyskuun alusta vuoden 1942 loppuun. Elämä kaukana sotivasta maailmasta on välillä leppoisan rauhallista, välillä taas naissuhteet sekä liiketoimet tekevät päähenkilömme elämän monivivahteiseksi ja kiireiseksi, eikä jännitystäkään käpykaartilaisemme vaiheista tule puuttumaan.

Ilomantsin mottitaistelut ovat taaksejäänyttä elämää ja aselepo vihollisen kanssa on astunut voimaan, mutta Lötjösen kokeneet sissit joutuvat vielä käymään entisiä aseveljiä vastaan, sillä edessä on Lapin sota. Kuinka jatkosodan kuuluisimpien sissien käy tässä viimeisessä taistossa. Jatkuuko heidän ilimiömäisen hyvä sotaonnensa edelleen...

Eversti Raappanan komentama 14. D. on asettunut Rukajärvellä puolustusasemiin odottamaan ensimmäistä sotatalvea ja divisioonan komentajan suorassa alaisuudessa toimiva ylivääpeli Huttusen johtama tiedustelunyrkki saa jälleen uuden erikoistehtävän, mutta ennen sitä joukkue vierailee eversti Raappanan seurueessa Päämajassa.

Itäsuomalaisessa pikkukaupungissa riehuu sarjamurhaaja, joka valitsee uhreikseen prostituoidut ja heidän asiakkaansa. Jumalan kädeksi itseään kutsuva mies vaani heitä suosituissa tanssiravintoloissa, puistojen hämärässä. Kuusi uhria on jo mielenvikaisen murhaajan tilillä kun hän saa kannoilleen rikosylikonstaapeli Riekkisen apulaisineen. Silmukka murhaajan ympärillä alkaa pikkuhiljaa kiristyä...

Liityin Lottiin jo opiskeluaikana ja muistan yhä elävästi tuon juhlallisen tilaisuuden, kun annoimme Lotta-lupauksen Helsingin vanhassa kirkossa. Tilaisuuden tunnelman ja Lotta-lupauksen sanat muistan aina kuolemaani asti. Minulla on tuosta tilaisuudesta ystävättäreni ottama valokuva. Sen suurennos ja lupauksen sanat ovat kehyksissä seinälläni.

Ketunkolo eli käpykaartilaisen päiväkirjan kolmas osa kertoo Oiva Ensio Tynkkysen toisesta kesästä Ketunkolon asukkaana. Kesästä, jonka tapahtumat kuljettavat häntä seikkailusta toiseen. Naisetkin kuuluvat tiiviisti käpykaartilaisemme kuumaan kesään...

Kesäkuun alussa 1942 lähtee ylivääpeli Ratilaisen partio jälleen tiedustelureissulle Sorokkaan, sillä päämajassa suunnitellaan edelleen sen valtaamista. Alkuun melkein kesälomalta tuntunut partiomatka muuttuu kuitenkin kissahiirileikiksi vihollisen kanssa ja Ratilaisen sissit joutuvan siihenastisen sodan kovimpaan paikkaan. Selviävätkö 14. D:n sissit terveinä kotiin? Sen saat tietää lukemalla tämän Veli-Matti Hyttisen uusimman sotaromaanin.

Eletään sotavuotta 1943. Kaukana pohjoisessa sijaitsevalla Nussimajänkän etuvartioasema saa yllätysvieraita. Tällä kertaa naispuolisia, keitä nämä salaperäiset vieraat ovat ja mitä he tekevät kaukaisessa tukikohdassa...

Varjonen ja Uusnatsit toinen osa jatkaa siitä mihin ensimmäinen osa päättyi. Team Varjonen tutustuu Hampurin nähtävyyksiin ja joutuu siinä ohessa selkkauksiin alamaailman kanssa ennen kuin kotimatka pääsee alkamaan. Merimatkan aikanakin sattuu ja tapahtuu yhtä ja toista ennen kuin Varjonen Ldt Cruisersin risteilijä on turvallisesti kotisatamassaan.

Nussimajänkän jääkäreillä on edessään jo kolmas sotavuosi kaukaisella etuvartioasemalla. Talven lähestyessä jääkärit kalastavat, metsästävät täydentäen talvivarastojaan. Lisämuonaa ja tarvikkeita hankitaan sekä viholliselta kuin myös saksalaisilta aseveljiltäkin. Sotatoimetkin työllistävät jääkäreitä. Eversti Paasonen sekä ylipäällikkö Mannerheim kunnioittavat myös vierailullaan tuon kaukaisen etuvartioaseman miehiä.

12.10.1939 Suomessa jutistetaan yleinen liikekannallepano ja pohjoiskarjalalaisen pikkutilan seistemästä pojasta kuusi saa palvelukseenastumismääräykset. He ja heidän sisarensa mies joutuvat ilmoittautumaan Lieksassa eversti Raappanan komentamassa Pohjois-Karjalan ryhmässä, jonka vastuulla on Lieksa-Kuhmo rintamalinjan puolustaminen. Tästä alkaa Huttusen veljesten ja heidän lankomiehensä talvisota. Edessä on 105 kunnianpäivää kovinen taisteluineen.

Tiedustelupartio Sorokkaan sekä Mai-Guba kirjoista tutuksi tulleet sissit johtajanaan ylivääpeli Ratilainensaavat everstiluutnantti Majewskilta uuden tehtävän, joka vie heidät taas reissulle kauas Karjalan korpeen. Sissit tiedustelevat, tekevät pieniä tihutöitä, sekä saavat siepatuksi myös tärkeän sotavangin.

Lentomestari Jutilan sota jatkuu monivaiheisena ja tapahtumarikkaana, sillä Päämajan eliitin hovilentäjänähän joutuu lennättämään niin Mannerheimia kuin myös muita sotaherroja eri rintamalohkoilla vierailuillaja tarkastuskäynneillä. Tutuksi tulevat monet kuuluisat rintakomentajat ja pääseepä lentomestarimmekättelemään itseään Adolf Hitleriä kun tämä vierailee Suomessa marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä.

Ketunkolon toinen osa jatkuu siitä mihin ensimmäinen päättyi. Eletään tammikuuta 1942. Talvisodan sankari ja jatkosodan käpykaartilainen Oiva Ensio Tynkkynen elelee piilopaikkansa rauhassa kaukana sodasta omine seikkailuineen, johon kuuluu myös rakkaus.

14D. on asettunut puolustusasemiin, Eversti Raappana on muodostanut Huttusen veljeksistä komentajan suorassa alaisuudessa olevan tiedustelunyrkin, jonka ensimmäinen tehtävä on suojata ylipäällikkö Mannerheimin vierailua Rukajärvellä.

Hyökkaysvaihe pohjoisen rintamalla on päättynyt, mutta rintamavastuussa olevan divisioonan komentaja päättää perustaa muutaman etuvartioaseman. Niiden miehistöjen tehtävänä on toimia divisioonan silmänä ja korvana vihollisen tihutöiden estämiseksi. Kaukaisimmalle Nussimajänkän etuvartioasemalle lähtee ylikersantti Kuikero joukkueineen, eikä kukaan sen miehistä osaa edes kuvitella, että tuosta kaukaisesta tukikohdasta tulee heidän kotinsa aina sodan loppupäiviin saakka...

Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä ja asemasodan alettua Suomen armeijaan perustetaan erillisiä kaukopartio-osastoja ja kun näiden toiminta käynnistyy ja päämaja saa käyttöönsä kaukopatioiden tiedustelutietoja annetaan osastoille myös vankiensieppaus sekä tuhoamistehtäviä. Koska kaukopartiotoiminta on päämajan alaista toimintaa, pidetään myös ylipäällikkö Mannerheim ajan tasalla ja hänen huomionsa kiinnittyy erityisesti osasto Vehnäsen, myöhemmin osasto Lötjösen toimintaan ja ensimmäiset sissiritarit nimitetään luutnantti Lötjösen sissijoukkueesta. Tämä kirja kertoo Sotamarsalkka Mannerheimin ja noiden jatkosodan kuuluisimpien sissien ainutlaatuisesta suhteesta.

Varjosen liiketoimet purjehtivat hyvässä myötätuulessa ja hänen yhtiönsä omistukseen siirtynyt matkustaja-alus on lähdössä neitsytristeilylleen, mutta kaiken menestyksen yllä leijuu koston synkkä pilvi, sillä Varjosen vanha vainooja, liikemies Aaretti Pakarinen on päässyt ehdonalaiseen vapauteen ja hän on värvännyt avukseen pienellä Etelä-Karjalaisella paikkakunnalla vaikuttavan uusnatsiryhmän, jonka avulla hän aikoo kostaa ja saattaa Varjosen liiketoimet huonoon valoon.