VESA Kanniainen

Voiko maahanmuutto ratkaista Euroopan velkaantuneiden kansantalouksien vajeongelman niiden julkisessa taloudessa? Kirjassa tarkastellaan laajoihin mikroaineistoihin perustuvien tilastollisten analyysien tulokset seitsem ss Euroopan maassa. Tulosten mukaan kest vyysvajeongelmat k rjistyv t mahanmuuton rakenteesta johtuen. Kirjassa my s kysyt n, millainen on Euroopan tulevaisuus, kun sen v est rakenne muuttuu eritaustaisten maahanmuuttajien ja kantav est n synteesin . Vastaus on synkk Eurooppa sellaisena, kuin sen olemme tunteneet, on tulossa tiens p t kseen.

Suomen lama vuosina 1991-1993 oli traumaattinen: kokonaistulot alenivat 12 %. Kirja tarkastelee Suomen valuuttakurssipolitiikkaa ennen kohtalokkaita vuosia ja valuuttakursseista k yty keskustelua. Yhdysvaltain kapitalistisen talouden ep vakauden tausta j ljitet n osaltaan maan keskuspankin rahapoliittisiin virheisiin mukaan lukien 2000-luvun finanssikriisi. Euroopassa euron luominen n hd n vuosisadan virheen . Euroopan unioni n hd n poliittisena ja taloudellisena alisuoriutujana; sen kehitt minen Sveitsin mukaiseksi liittovaltioksi n hd n toivottavana, kun on palattu niin sanottuun subsidiariteettiperiaatteeseen. T ss teemoja, joita voi pit poliittisesti ep korrekteina. My s muita teemoja arvioidaan: Suomen kansallinen turvallisuus ja Nato, yritysten yhteiskuntavastuu, Kiinan nousu. Lopuksi herkutellaan Aku Ankan ja Asterixin taloustieteell .

Herättävää keskustelua maailman tilasta ja koronan jälkeisestä ajastaTaloustieteilijä ja piispa pohtivat ihmiskunnan tulevaisuutta perinteisiä ajatusmalleja ravistelevassa kirjeenvaihdossa. Koronaviruksen aiheuttama pandemia muutti nopeasti elämän ja arjen kaikkialla maailmassa. Palaako maailma entiselleen, vai jäävätkö muutokset pysyviksi? Korona-aika on valaissut jo nyt niitä lukuisia tuhoisia kehityspiirteitä, joihin ihmiskunnan olisi aikoja sitten pitänyt puuttua korjaavin toimenpitein. Markkinatalouden ongelmat ovat käyneet ilmeisiksi, kun ihmisen ahneus on johtanut luonnon tuhoutumiseen. Luonto on ollut tähän asti talouden raaka-aineiden varasto ja kaatopaikka, mutta tämä tie on johtanut umpikujaan. Myös globalisaatio on joutunut kriisiin. Ja sitä juuri tarvittaisiin, kun yritetään ratkoa mm. ilmastokriisiä ja muita koko maailmaa koskevia ongelmia. Kirjeenvaihto rakentaa polkuja tulevaisuuteen havaittujen uhkien ja mahdollisuuksien pohjalta. Yhtäältä pohditaan, miten vahvistettaisiin olemassa olevaa hyvän kierrettä. Toisaalta arvioidaan, mitä aivan uutta ja poikkeuksellista voidaan löytää matkalla koronan jälkeiseen aikaan. Mikko Heikka on emerituspiispa, joka toimi Espoon hiippakunnan ensimmäisenä piispana 2004-2012. Heikka on toiminut kirjallisuuskriitikkona ja esseistinä mm. Helsingin Sanomissa, Uudessa Suomessa ja Suomen Kuvalehdessä. Aiemmin hän on julkaissut mm. esseekokoelman Paratiisi ajattelee meissä ja Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen ja Vapaina ja tasavertaisina. Ihmisoikeudet uskontojen näkökulmasta. Vesa Kanniainen on Helsingin yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori. Hän on toiminut myös vierailevana tutkijana Lontoon LSE:ssä (London School of Economics) ja vierailevana apulaisprofessorina Brownin yliopistossa sekä Washingtonin valtionyliopistossa. Kanniainen on ollut toimittamassa seitsemää oikeustaloustieteen kirjaa yhdessä professori Kalle Määtän kanssa.

Kansantalouden tärkein pääoma on luottamuspääoma. Kirjassa esitetään, kuinka sen kehittäminen ja ylläpitäminen on niin yrittäjien kuin kuluttajienkin vastuulla. Julkinen valta säätää lait, mutta talouden etiikan ja normiston vahvistuminen on kiinni talouden toimijoista. Kirjassa tarkastellaan yritysten vastuuta tämän arvokkaan pääoman muodostumisessa, vaikka opportunismi paljastaa aika ajoin kapitalismin pettureita kuten Enron tai viimeksi Volkswagen. Ahneus on evoluution tuote eikä ole näköpiirissä, että se ihmisestä poistuisi. Reiluus ja yhteistyö ovat silti aina kannattava investointikohde. Yritysten tehtävänä on kuitenkin säilyä voitollisina. Yhteiskuntavastuu näyttäytyy parhaimmillaan kilpailuetuna.