Ville Ropponen

IT-firma Rykiän tähtipelisuunnittelija Samuli Reponen katoaa keskellä pääkaupunkiseudun 72-tuntia selviytymisharjoitusta. Reposen vielä kotona asuva, parikymppinen poika Matias koepelaa isänsä tuoreinta peliä löytääkseen selityksen isän poissaoloon. Isä on rakentanut uuden, poikkeavan pelinsä oman elämänsä aineksista. Pelatessaan Matias valitsee ensin ”elämänpolun” ja sitten ”tyylilajin” sukeltaen isänsä elämän outoihin laskoksiin. Tarinaan liittyy lisäksi Matiaksen tyttöystävä Marjatta, jolla on tiivis suhde maahan, luontoon ja ympäristöaktivismiin.Vastuu ja pakko tarinallistaa omaa elämäänsä tuntuu olevan yksi some-aikakauden keskeisiä piirteitä. Ihmisen rakennuskisa on velmulla tavalla kokeellinen romaani. Se yhdistelee autofiktiota, sukupolvikuvausta, esseetä, taiteilijaromaanin parodiaa, satiiria ja fantasiaa erilaisten tyylilajien paletissa. Teoksen pelikatkelmat on kirjoitettu eri genreissä surrealismista scifiin, lännentarinaan, pornografiaan, kovaksikeitettyyn dekkariin ja niin edespäin. Kaikkiaan tyylilajeja on yli 50. Mitä Matias löytää pelistä ja kuinka kaikki huipentuu? Palaako tähtipelisuunnittelija Reponen kotiin? Ei kai Matias ole surmannut isäänsä? Millainen rooli isän työnantajalla on tapahtumien taustalla? Entä mikä odottaa meitä kaikkia, kun sota ja ympäristökatastrofi väijyvät, yhteiskuntarauha hoipertelee ja aivan todellinen poikkeustila rysähtää Matiaksen, hänen isänsä ja Marjatan niskaan kuin kermakakku pahaa aavistamattoman talouskeisarin naamaan?Ville Ropponen (s. 1977) on monipuolinen kirjailija, joka on julkaissut kymmenkunta teosta esseistä ja runoista tietokirjoihin. Hänen yhdessä Ville-Juhani Sutisen kanssa kirjoittamansa Luiden tie oli ehdolla tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2019. Ihmisen rakennuskisa on Ropposen esikoisromaani.

Kaukasia on kautta aikojen ollut eri kansojen, uskontojen ja aatteiden törmäyskenttä. Suurvallat ovat usein hamunneet aluetta. Ja sittenkin omintakeiset paikalliskulttuurit ovat säilyneet Kaukasiassa.Kertova tietokirja vie huimalle retkelle Georgian, Azerbaidzhanin ja Armenian Kaukasus-vuorille. Kaukasia on yksi planeetan tiheimmistä eri kansojen ja kielten keskittymistä, jossa suorastaan joka laakso on oma maailmansa.Kaukasia on tunnettu legendois-taan sekä Vuoristo-Karabahin, Etelä-Ossetian ja Abhasian pitkittyneistä konflikteista. Mutta se on myös osa modernia maailmaa, seutu joka on silti säilyttänyt yhteyden perinteisiinsa.Missä sijaitsee Euroopan korkein kylä? Kuinka globaali peli fossiilisista polttoaineista on vaikuttanut Kaukasiaan? Miten Kaukasusvuoret näkyvät alueen kirjallisuudessa, elokuvassa ja musiikissa? Mikä on demokratian tulevaisuus Kaukasiassa? Näihin ja muihin kysymyksiin antaa kirja vastauksen.Ville Ropponen (s. 1977) on julkaissut tietokirjoja, esseitä ja kaunokirjallista fiktiota. Hän on perehtynyt entisen Neuvostoliiton alueisiin ja kulttuureihin. Mikko Palonkorpi (s. 1970) on valokuvaaja ja tutkija, joka on erikoistunut Etelä-Kaukasian politiikkaan.

Sata vuotta sitten vallankumoukset ja sisällissota ajoivat venäläisiä pakoon kotimaastaan Euroopan kaupunkeihin. Ensimmäisestä emigraatioaallosta huomattava osa oli älymystöä, kuten kirjailijoita ja taiteilijoita. Myöhemmin maanpakolaisia tuli lisää. Tästä kaikesta muodostui niin sanottu ”toinen Venäjä” ulkomailla. Sen parissa pyrittiin etenkin Neuvostoliiton aikana rakentamaan venäläisyydestä vaihtoehtoinen versio.Kertova tietokirja Emigrantit - Venäläisten maanpakolaiskirjailijoiden jäljillä tarkastelee venäläisten emigranttien ja erityisesti kirjailijoiden värikkäitä kohtaloita.Teoksessa kartoitetaan muiden muassa Vladimir Nabokovin ja Joseph Brodskyn jäljillä emigranttikirjallisuuden suurta kertomusta Berliinistä Pariisiin ja aina New Yorkiin saakka. Tuo kertomus ei ole päättymässä, sillä parhaillaan miljoonat venäläiset pakenevat taas kotimaastaan. Emigrantit on ensimmäinen venäläisen emigranttikirjallisuuden kokonaisesitys suomeksi.Ville Ropponen (s. 1977) on kirjailija, kriitikko ja toimittaja. Ville-Juhani Sutinen (s. 1980) on kirjailija ja suomentaja, ja tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja vuodelta 2022. Ropposen ja Sutisen aiempi yhteinen teos Luiden tie oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana vuonna 2019.

Sananvapaus tukahtuu Venäjällä, ja menneisyyden kipukohdista vaietaan. Kovenevat sortokeinot tuovat muistumia lähihistoriasta. Tekeekö Neuvostoliiton tapainen sensuuri paluuta?Sorretut sanat kertoo neuvostokirjallisuudesta ja kirjailijoiden kohtaloista lokakuun vallankumouksesta imperiumin romahtamiseen. Miten Neuvostoliitossa sai tai ei saanut kirjoittaa eri aikoina? Kumpi oli vahvempaa, itseilmaisun tarve vai itsesuojeluvaisto? Kirjailijat olivat vallanpitäjien armoilla: eilen palkittu tekijä saattoi huomenna istua vankileirin piikkilangan takana.Luiden tie -teoksellaan Finlandia-ehdokkaina olleet Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen matkustavat neuvostokirjailijoiden jäljillä Pietarissa ja Moskovassa. Retki vie neuvostoavantgarden kukoistuksesta läpi sosialistisen realismin sekä pysähtyneisyyden ajan kautta perestroikan avoimuuteen - ja nykypäivän uuteen sortoon.

Ville Ropposen Siperialainen Säväri on johdatus todelliseen ja mentaaliseen Siperiaan. Esseeteoksessa Ropponen samoilee Siperian mahtavassa taigassa niin vaellusvarusteiden kuin kirjallisuudenkin avulla. Hän setvii öljyntuotantoa, ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä, vankileirimenneisyyttä ja alkuperäiskansojen osaa. Tulevaisuutta tähyillään. Käsinkosketeltavasta paikasta Siperia laajenee metaforisiin ulottuvuuksiin. Entä mitä Siperialainen Säväri tarkoittaa? Siihen teoksen jokainen essee antaa oman vastauksensa. Ropponen peilaa Siperialaista Säväriä niin luokkayhteiskunnan uutta tulemista vasten kuin dystopioiden ja utopioiden kehyksessä. Entä mitä poliittiset dekkarit tai kirjallisuuden depressiokuvaukset kertovat nykymaailmasta? Teoksessa pohditaan myös kirjailijan osaa yksilöbrändien ja uushierarkian ajassa. Mikä on kirjallisuuskritiikin asema? Kaiken takana tykyttää pyrkimys vapautua fossiilikapitalismista ja sen tuhoisista kehityskuluista.Ville Ropponen (s. 1977) on kirjailija, kriitikko ja etnofuturisti. Hän on julkaissut kymmenkunta teosta esseeteoksista runokokoelmiin ja tietokirjoihin. Ropposen tuorein teos on yhdessä Ville-Juhani Sutisen kanssa kirjoitettu Luiden tie. Gulagin jäljillä (Like 2019); teos oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana 2019. Siperialainen Säväri on kolmas osa Ropposen esseetrilogiassa, jonka kaksi edellistä osaa ovat Uralilainen ikkuna (Savukeidas 2012) ja Suuren idän essee (2017). Trilogia perkaa nykysuomalaista olemista, kulttuuria, politiikkaa, ekologiaa ja teknologiaa itäisen kulttuuriyhteyden ja Euraasian taustaa vasten.