Virpi Alanen

Kaupunkilinnun maailmassa osallisuus on elollisen eloisaa liikettä, muutoksia tilassa, uusia hetkiä. Aistit sekoittuvat vehreyteen, vesi pyörteilee. Rikkinäisyys ja pimeyden maisemat ovat myös osa koettua. Kaupunkitila on katoava ja ajaton yhtä aikaa. Aforismien innoittaja on Helsinki, mutta suurin osa niistä voisi sijoittua mihin tahansa metsän ympäröimään pohjoiseen merenrantakaupunkiin. ”Kaupungin" voi myös tulkita mielentilaksi, ajattelun maisemaksi. Aforismeja voi lukea sekä yksittäisinä että sarjallisina. Sarjallinen vuorovaikutus aforismien välillä tarjoaa ajatukseen usein uusia tasoja ja käänteitä." Ajatusten kaupunki on tuttu paikka, joka ei pysähdy tai palaa samaksi. Kirjahyllyt hengittävät laajentaen sivullisuuttaan. Hyppivät harakat ovat sukupolvesta toiseen täsmällisen iloisia."

Lento on scifirunoelma, jossa avaruus ulottuu tähdistä ja planeetoista ihmisyyden ytimiin: mieleen, rytmiin, kieleen. Entiteetti matkustaa avaruudessa yrittäen hahmottaa ihmisenä olemisen poeettista koodia. Kieli on avain elolliseen, kun havainnot lepattavat melankoliaansa, kun entiteetissä hapuilee minuus ja sinällä on pimeys surun takana. On sota, kaoottinen kylmä maapallo, vierauden kirkkautta, ulkopuolisuuden tomua, vanha sinipellinpala, jota sade hakkaa, mutta raajoista avautuvat värikierteet: mereennymme, sisuunnumme, nauramme. Avaruus voi olla rujo ja depressiivinen, mutta kulkijassa on myös françoisvillonmaista synkkää keveyttä. Teos tarjoaa lukijalle seikkailun: vaihtoehtoisia lukutapoja ja monimuotoisia merkitysten ja tulkintojen horisontteja.

Aforismiteoksen pääteemana on rakkaus, joka suuntaa ajatukset kohti maailmaa. Mahdoton ja mahdollinen, yksinäisyys ja osallisuus ovat lähellä toisiaan. Teos johdattaa lukijansa mahdollisen äärelle ja kysyy: Mitä voisit ajatella maailmasta, jota rakastat? Mitä voisit sanoa ystävälle, rakastetulle, ihmiselle - kenelle tahansa? Virpi Alanen (s. 1978) on Helsingissä asuva runoilija, aforisti ja kriitikko. Hänen edellinen teoksensa Hiilellä piirretty hymy voitti Suomen aforismiyhdistyksen Vuoden aforismikirja 2020 -palkinnon. Hänen aiempia teoksiaan ovat aforistinen runokirja Ystävätär K (2012) ja antikvaarinen löytörunoteos Löytöretkue (2015). Alanen on pitänyt myös visuaalisen runouden näyttelyitä.

Kun todellisuus on synkkä ja sotaisat tapahtumat absurdeja, tarvitaan iloa, väriä ja leikkisyyttä. Virpi Alasen Kunnes luut iloiset on elämänmyönteinen runoteos, joka tuntee myös maailman vakavammat sävyt. Kirja sopii luettavaksi kaikille feminiinisille ajattelijoille, kimalaisten ystäville, tulen ja meren ja mullan äärellä viihtyville. Sen kieli on nopealiikkeistä ja rauhoittavaa yhtä aikaa. Virpi Alanen on Helsingissä asuva runoilija. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kaksi aforismikokoelmaa ja kaksi runoteosta.

Iloa ja ihmisyyttä synkkään aikaan! Virpi Alasen aforismit lähestyvät runoutta ja tuovat iskevien kiteytysten ohella värikkään ja vaihtelevan visuaalisen kuvaston katsojan silmien eteen. Hiilellä piirretty hymy -kokoelman aihepiirejä ovat muun muassa ilo, toivo, luonto, taide ja ihmisyys. Niitä pohditaan kokoelmassa raikkaalla tavalla, lakaisematta maailmaa piinaavia synkkiä asioita maton alle." Lepo. Ihmisyyden uudelleen oppiminen.""Kuu. Miksi ajattelen ihmistä, kun katson sinua?""Ilo. Aikamme kovin vastarinnan muoto." Virpi Alanen on Helsingissä asuva runoilija, aforisti ja kriitikko. Hänen aiempia teoksiaan ovat aforistinen runokirja Ystävätär K (2012) ja antikvaarinen löytörunoteos Löytöretkue (2015). Hän on pitänyt myös visuaalisen runouden näyttelyitä.

Löytöretkue-vihko on saanut alkunsa samannimisestä blogista, joka on vuonna 2010 perustettu antikvaarinen löytörunoteos. Runoissa tihentyy ihmismielen ja -kehon absurdi liike, olemisen selittämisyritysten surrealistinen suru ja huumori. Löytöretkue koostuu antikvaarisesta tiede- ja tietokirjallisuuden kielestä, joka on muuttunut vanhetessaan vaivihkaa kaunokirjallisen kielen kaltaiseksi ja josta voi poimia pieniä vinksahtaneita tarinoita kielen outoudesta ja ihmisyyden varjoisemmista puolista.

Ystävätär K käy keskusteluun tummien pilvien, leikatun onnen kanssa. Raha virtaa silmäkulmista ja valtakunnassa kaikki ei ole hyvin. Lopulta olennaiset kysymykset ovat ikiaikaisia: ajan ja katoavaisuuden liike on alati tarkkailun alla. Ihminen matkaa surussa ja vihassa hitaasti, mutta ilon varjoissa voi silti leikkiä. Terälehdet putoilevat, toivo välkähtelee. Ystävätär K on Virpi Alasen esikoisteos. Se sisältää sekä runoa että aforistiikkaa. Virpi Alanen on Helsingissä asuva runoilija ja aforisti.