Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana
Virpi Harju
Ateneum Kansallisgalleria
2019
nidottu
Kansallisgallerian juuret ulottuvat aikaan, jolloin Suomen Taideyhdistys aloittitoimintansa Helsingissä 1846. Taideyhdistyksen koulu- ja museotoimintojenjatkajaksi tuli vuodesta 1939 Suomen taideakatemian säätiö. Kansallistataidemuseotoimintaa ylläpidettiin säätiömuotoisena aina vuoteen 1990,jolloin Valtion taidemuseo perustettiin valtakunnalliseksi kuvataiteenkeskusmuseoksi. Taidemuseolle 1990- ja 2000-luku olivat vaativaa kasvun aikaa. Keskustaidemuseopäätös oli merkittävä myös rakennusinvestoinneille. Sen kaksi ensimmäistä vuosikymmentä osuivat kuitenkin yhteiskunnallisenmurroksen aikaan. Virastomuoto ei käytännössä mahdollistanut riittävääreagointikykyä nopeasti muuttuviin tilanteisiin eikä sallinut tarvittavanrahoituspohjan laajentamista. Taidemuseon organisatorista ja oikeudellistaasemaa sekä rahoitusta haluttiin siten uudistaa. Valtion taidemuseo muutettiin vuoden 2014 alusta julkisoikeudelliseksisäätiöksi, ja sen nimeksi tuli paremmin tarkoitustaan vastaavaKansallisgalleria. Sen toiminnan aloittamisesta on nyt kulunut runsaatviisi vuotta. Kansallisgalleria halusi julkaista historiaansa ja toimintaansaesittelevän kirjan Kansallisgalleria visuaalisen kulttuurimme rakentajana -Keisariajan taide-elämästä nykypäivään. Teos kertoo Kansallisgalleriankansallisesta tehtävästä Suomen arvokkaimman taidekokoelman haltijana javisuaalisen kulttuurin edistäjänä sekä tunnetuksi tekijänä. Kansallisgalleriaan kuuluu kolme omassa rakennuksessa toimivaa museota: Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo,jotka ovat erikoistuneet kokoelmiensa mukaisesti. Tukipalveluina ovatkokoelmahallintaosasto, joka huolehtii pääosin kokoelmien ylläpidosta jakokoelmahallinnasta, sekä talous- ja hallinto-osasto