Z. Topelius

Varför skuffar den gamla kvinnan en tom rullstol? Vad händer när Ye Olde Theatre blir erbjudna ett märkligt manuskript? Hur går kaptens bröllop på askonsdag? En svart saga och andra skräckberättelser från Finland innehåller sex noveller varav Z. Topelius och Fredrik Berndtson representerar den äldre skräckgenerationen och Lucilla Lin, Tuomas Saloranta och Toni Saarinen den moderna och nyaste skräckgenerationen. Läs om du vågar! InnehållMatti Järvinen: Den finländska skräcklitteraturens historia i korthetZ. Topelius: AskonsdagsbrudenZ. Topelius: BrudenFredrik Berndtson: En svart sagaTuomas Saloranta: RullstolsgummanLucilla Lin: Den sista människan? Toni Saarinen: Föreställningen slutsåldFörfattare till antologin

Varakas ruukinpatruuna järjestää tyttärelleen häät tuhkakeskiviikkona, pääsiäisen aikaan kuuluvana pyhäpäivänä. Sulhanen on komea mies, mutta hänestä liikkuu ikäviä huhuja. Ilmassa on pahoja enteitä. Kuinka käy häiden ja morsiusparin? Tuhkakeskiviikon morsian on Z. Topeliuksen (1818-1898) varhainen kertomus, joka ilmestyi Helsingfors Tidningar -lehdessä 15.4.1843. Se on tiivis ja tehokas kauhutarina, Topeliuksen tuotannon unohdettu helmi, joka ilmestyy nyt ensimmäisen kerran suomennettuna. Teoksessa on mukana myös alkuperäinen ruotsinkielinen teksti niitä varten, jotka lukevat tarinan mieluummin ruotsiksi. Askonsdagsbruden är en av de tidiga skräckberättelserna av Z. Topelius (1818-1898). Texten utges nu både på finska och svenska.

Arkkitehti Carl Lithau saapuu Linnaisten kartanoon suunnittelemaan rakennuksen uudistamista. Kartanon tyttäret Anna ja Ringa Littow kiehtovat häntä, mutta arkkitehti joutuu myös sukeltamaan Littowin suvun synkkiin salaisuuksiin. Mitä tapahtuu, kun Lithau joutuu yöpymään kammotussa Vihreässä kamarissa? Zacharias Topeliuksen Linnaisten kartanon Vihreä kamari on suomalaisen kauhukirjallisuuden ja gotiikan klassikkoteos, joka ilmestyi alun perin lehdessä jatkokertomuksena 1859. Romaani ilmestyy nyt uudistettuna suomennoksena tavoittaakseen yhä uusia lukijoita, jotka haluavat nauttia mukaansatempaavasta juonesta ja yllätyksellisistä juonenkäänteistä.

Kirja koostuu kolmesta osasta: Ruotsalaisia kuvia 1843, Itämeren eteläpuolella 1856 ja Lontoon kirjeitä 1862. Topeliuksen ensimmäinen matka Ruotsiin 1843 oli uhkarohkea, sillä hän osallistui skandinaaviseen ylioppilaskokoukseen, johon osallistuminen saattoi johtaa yliopistosta erottamiseen. Toukokuussa 1856 Topelius lähti ensimmäiselle suurelle matkalleen, joka vei hänet mm. Saksaan, Belgiaan, Ranskaan, Tanskaan ja Ruotsiin. Lontoon kirjeissä vuodelta 1862 Topelius kuvailee elävästi ja seikkaperäisesti Lontoon elämää ja kulttuuria.