Suvun nimeksi tuli Rautkoski – hinnat ja saatavuus

Rautkosken suvun ensimmäisessä sukukirjassa esi-isien tarina alkaa Herransaaresta Karijärven rannalta 1700-luvulta. Tarinan keskushenkilöitä ovat Taipaleen rusthollin torpparin poika Erik Taavinpoika ja hänen vaimonsa Maria Joosepintytär Särkiniemen torpasta Taipaleen Rihusta. Erikin perhe asuu ensin Rajajärven ja sitten Rautkosken torpassa Herransaaressa. Erik ja Maria menevät naimisiin vuonna 1887 ja ostavat vuonna 1896 Linnamäen talon ja 300 hehtaaria maata Jaalan Ansalahdesta. Kun kauppakirjaan tarvitaan sukunimi, Erik ilmoittaa nimeksi Rautkoski. Hän on ns. uskottu mies, joka myy lähiseudun maatilojen tuotteita markkinoilla Haminassa asti. Kun Erik kuolee 58-vuotiaana syöpään, Linnamäestä on vielä osa maksamatta, mutta Maria ja lapset saavat puukaupalla velan hoidettua kymmenessä vuodessa. "Linnamäen lasten" sukua asuu edelleen Jaalassa, Heinolassa ja lähiympäristössä. Tyttärien sukunimiksi tulivat naimakauppojen myötä Anttila, Mäkelä, Urpanen, Poteri ja Varpenius-Leppä. Kirjan 24-sivuisen henkilöhakemiston muita sukunimiä Rautkosken lisäksi ovat mm. Eskola, Iiskola, Kukkola, Lehtinen, Lestberg, Lunkka, Oja, Rajajärvi, Röyhy, Saarinen, Sihvonen, Tallqvist, Tommola, Vainio ja Virtanen. Kirjan Suvun nimeksi tuli Rautkoski - Erikin ja Marian sukua Heinolassa ja Jaalassa.sukututkimusaineistot on koonnut Erikin ja Marian tyttären Hulda Poterin tytär Mirja Kilpeläinen, joka asuu nykyisin Kouvolassa. Vuosikymmenien työn on toimittanut kirjaksi Mirjan tytär, toimittaja ja tietokirjailija Tarja Raninen. Hän vietti lapsuutensa Myllykoskella, ja kirjoitti vuonna 2010 sen elämästä kertovan kirjan Paperitehtaan kasvattama kylä.