Kirjojen hintavertailu – 12 875 516 kirjaa ja 26 kauppaa

Kirjailija

Tarja Raninen

Kirjat ja teokset yhdessä paikassa: 3 kirjaa, julkaisuja vuosilta 1996–2014, suosituimpiin kuuluu Tule terveh - astu peremmälle karjalaiseen kulttuuriin. Vertaile teosten hintoja ja tarkista saatavuus suomalaisista kirjakaupoista.

3 kirjaa

Kirjojen julkaisuvuodet: 1996–2014.

Hattula - St.Petersburg 1815

Hattula - St.Petersburg 1815

Tarja Raninen

Reuna Publishing House Oy
2014
nidottu
Hattula - St. Petersburg 1815 on kirja sukututkimuksen uskomattomista vaiheista, vääristä johtolangoista ja lopulta onnellisista sattumista. Kaikki alkoi Venäjältä Suomeen vallankumouksen jaloista paenneiden Aleksandra ja Nikolai Tornaeuksen sukujuurien etsinnästä. Käännekohta tiedonhaussa oli merkintä Hattulan muuttokirjoissa lokakuussa 1815: 12-vuotias Emmanuel matkusti isoveljensä kanssa Pietariin käsityöoppiin. Hän lähti Hattulasta Emmanuel Johanssonina ja ilmoittautui kolme viikkoa myöhemmin Suomen passivirastoon sukunimellä Tornaeus. Kun tämä puuttuva lenkki löytyi, Emmanuel heräsi uudelleen eloon 200 vuoden takaa. Nyt tiedetään, että hän oli lampuotin poika ja jäänyt kaksivuotiaana orvoksi, että hän valmistui Pietarissa kirjansitojamestariksi, avioitui Olympiadan kanssa, muutti Moskovaan ja perusti koteloita ja albumeita valmistavan liikkeen. Kirjassa on sukutauluja ja vanhoja valokuvia, mutta se ei ole perinteinen sukukirja, vaan kertomus sukututkimuksen etenemisen erikoisesta logiikasta, joka tekee harrastuksesta niin suositun. Kirja on myös esimerkki siitä, miten tarinallisuus tekee sukukirjoista luettavampia. Historian hämärästä kohoaa henkilöitä, joista voi yksityiskohtien karttuessa rakentaa todennäköisen henkilökuvan. Tämän suvun tekee kiinnostavaksi sen kansainvälisyys. Emmanuelin jälkeläisistä yksi opetti matematiikkaa Moskovan yliopistossa, yksi muutti kauppiaaksi Odessaan ja yksi nai venäläisen Golitsinskin perheen tyttären ja asui Pietarissa Vasilinsaarella. Lasten puolisoissa oli hollantilaisia, saksalaisia, latvialaisia, armenialaisia... Emmanuelin veljistä yhden huhutaan lähteneen laivalla Argentiinaan ja kaksi jäi Pietarin käsityökortteleihin, joista jälkikasvua ajautui takaisin Hattulaan vaivaishoidokeiksi. Tasan ei käy onnenlahjat! Vallankumouksen jälkeen tosin kaikki menettivät omaisuutensa. Identiteettinsä he olivat kadottaneet jo aiemmin: ollako suomalainen vai venäläinen, ortodoksi vai luterilainen, ylpeä perheestään vai menneisyydestä tiukasti vaikeneva emigrantti. Emmanuelin kahden pojanpojan vaiheet Suomessa liittyvät Helsingin venäläisväestön historiaan. Suomeen jääneet Emmanuelin siskot avioituivat Parolaan Kiltin rustholliin ja Kalvolan Kutilaan Karin torppaan, ja vanhimman veljen myöhemmät vaiheet johtavat mm. Sääksmäelle. Hämeessä on edelleen monia taloja, joihin Emmanuelin tarina liittyy.
Suvun nimeksi tuli Rautkoski

Suvun nimeksi tuli Rautkoski

Tarja Raninen

Reuna Publishing House Oy
2012
sidottu
Rautkosken suvun ensimmäisessä sukukirjassa esi-isien tarina alkaa Herransaaresta Karijärven rannalta 1700-luvulta. Tarinan keskushenkilöitä ovat Taipaleen rusthollin torpparin poika Erik Taavinpoika ja hänen vaimonsa Maria Joosepintytär Särkiniemen torpasta Taipaleen Rihusta. Erikin perhe asuu ensin Rajajärven ja sitten Rautkosken torpassa Herransaaressa. Erik ja Maria menevät naimisiin vuonna 1887 ja ostavat vuonna 1896 Linnamäen talon ja 300 hehtaaria maata Jaalan Ansalahdesta. Kun kauppakirjaan tarvitaan sukunimi, Erik ilmoittaa nimeksi Rautkoski. Hän on ns. uskottu mies, joka myy lähiseudun maatilojen tuotteita markkinoilla Haminassa asti. Kun Erik kuolee 58-vuotiaana syöpään, Linnamäestä on vielä osa maksamatta, mutta Maria ja lapset saavat puukaupalla velan hoidettua kymmenessä vuodessa. "Linnamäen lasten" sukua asuu edelleen Jaalassa, Heinolassa ja lähiympäristössä. Tyttärien sukunimiksi tulivat naimakauppojen myötä Anttila, Mäkelä, Urpanen, Poteri ja Varpenius-Leppä. Kirjan 24-sivuisen henkilöhakemiston muita sukunimiä Rautkosken lisäksi ovat mm. Eskola, Iiskola, Kukkola, Lehtinen, Lestberg, Lunkka, Oja, Rajajärvi, Röyhy, Saarinen, Sihvonen, Tallqvist, Tommola, Vainio ja Virtanen. Kirjan Suvun nimeksi tuli Rautkoski - Erikin ja Marian sukua Heinolassa ja Jaalassa.sukututkimusaineistot on koonnut Erikin ja Marian tyttären Hulda Poterin tytär Mirja Kilpeläinen, joka asuu nykyisin Kouvolassa. Vuosikymmenien työn on toimittanut kirjaksi Mirjan tytär, toimittaja ja tietokirjailija Tarja Raninen. Hän vietti lapsuutensa Myllykoskella, ja kirjoitti vuonna 2010 sen elämästä kertovan kirjan Paperitehtaan kasvattama kylä.