Torjutut muistot – hinnat ja saatavuus

Neuvostomiehityksen aikana 1940–50-luvulla kymmeniätuhansia virolaisia vangittiin ja karkotettiin syytettyinä kommunismin vastaisesta toiminnasta. Myös Imbi Pajun äiti ja tämän kaksoissisar vangittiin 18-vuotiaina, eivätkä he voineet puhua kokemuksistaan kymmeniin vuosiin. Koko kansakunnan vaientanut pelko koskettaa edelleen lukemattomia virolaisia. Torjutut muistot lähtee kirjoittajan halusta ymmärtää, millaisia kokemuksia hänen äitinsä on kantanut mukanaan ja elänyt unissaan puoli vuosisataa. Päästäkseen lähemmäksi äitinsä kokemusta hän haastattelee neuvostomiehityksen ja terrorin julmuudet kokeneita ihmisiä ja aihetta tutkineita henkilöitä. Keskeiseksi kysymykseksi nousee: Mitä oikeastaan tapahtui ja miksi? Miksi Gulagin vankileirillä tapettiin miljoonia hyviä ja lahjakkaita ihmisiä? Miten uhreista tulee syyllisiä? Pajun äidin sisar sanoi ensimmäisissä haastatteluissa mieluummin kuolevansa kuin kertovansa tarinansa. Terrorin olosuhteissa kasvaneille muistojen torjuminen on ollut ainoa selviytymiskeino. Lukemattomilla ihmisillä ei ole vieläkään tietoa, miksi heidät julistettiin bandiiteiksi ja miksi sen tähden juuri heidän kotiaan tarkkailtiin. Torjutut muistot näyttää, kuinka yksittäisen perheen tragedia toistuessaan useissa perheissä voi kasvaa kansalliseksi tragediaksi. Viro on saanut itsenäisyyden, mutta kansallinen trauma pitää edelleen yllä pelon ilmapiiriä. Menneisyys halutaan unohtaa, siitä ei haluta puhua, mutta silti sen vaikutukset näkyvät yksittäisten perheiden elämässä ja siten koko yhteiskunnassa. Imbi Paju on käsitellyt aihetta samannimisessä palkitussa elokuvassaan, jota on esitetty lukuisissa kansainvälisissä seminaareissa ja elokuvajuhlilla Taiwanista Washingtoniin. Elokuva näytettiin TV2:n Dokumenttiprojektissa joulukuussa 2006. Kirja ilmestyy viroksi ja ruotsiksi syksyllä 2007. "Suosittelen lämpimästi eduskuntavaaliehdokkaille Imbi Pajun kirjaa Torjutut Muistot. Kirja kannattaa lukea ajatuksen kanssa. Sen sanoma ei ole satua vaan raadollista faktaa." – Pertti Viitasaari, Lapin Kansa