Viro ja Suomi 1917-1920 – hinnat ja saatavuus, hinta alk. 30,00 €

Satavuotiaiden Suomen ja Viron yhteiset alkuvaiheet ja muuttuvat suhteet. Suomi itsenäistyi Neuvosto-Venäjästä joulukuussa 1917, Viro helmikuussa 1918. Heti perään niiden kohtaloihin vaikutti Saksa: Virossa miehittäjänä, Suomessa hallituksen auttajana sisällissodassa. Saksan otteesta huolimatta maiden välille kaavailtiin salaisesti jopa kaksoisvaltiota. Keisarillisen Saksan romahdus marraskuussa 1918 synnytti uuden tilanteen. Suomi käänsi ulkopolitiikan kurssin Saksasta länsivaltoihin, mutta Viro joutui vapaussotaan Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomesta tuli Viron hallituksen tueksi aseita ja 3 700 vapaaehtoista sotilasta. Yhdessä vuodatettu veri innosti, ja kaksoisvaltiota kaavailtiin toden teolla - varsinkin Viron puolella. Ja suunniteltiinpa Pietarin valtaamistakin yhteisin voimin. Jo keväällä 1919 ystävyyteen tuli säröjä. Suomen saksalaismielinen diplomaattiedustaja A. Osw. Kairamo ei ollut virolaisten mieleen. Suomen halu päästä Viroa ”organiseeraamaan” ei liioin miellyttänyt ”pikkuveljeä”, ja suomalaisten yritys saada maasta tukeva taloudellinen jalansija koettiin Virossa uhkana. Keväällä 1919 Viroon muodostettu, vasemmalle kallistuva hallitus ja suuren Suomen ystävän, pääministeri Konstantin Pätsin syrjäyttäminen tulkittiin Suomessa suorastaan vihamielisyydeksi. Loppukeväällä 1919 suhteita viilensi myös epäselvyys uusien suomalaisten vapaaehtoisten lähettämisestä, eikä Suomea miellyttänyt Viron kiirehtiminen solmimaan rauha Neuvosto-Venäjän kanssa helmikuussa 1920. Virossa aiheutti tyytymättömyyttä hartaasti toivottu mutta pitkään lykätty de jure -tunnustus. Sen Suomi antoi vasta kesäkuussa 1920. Professori Seppo Zetterberg käsitteli Suomen ja Viron itsenäistymisvaiheita jo väitöskirjassaan (1977). Silloin hänellä ei ollut pääsyä Neuvostoliitossa Viron ulkoministeriön arkistoihin, ja muitakin virolaisia lähteitä oli niukasti. Nyt, kun Viro viettää itsenäisyytensä satavuotisjuhlia, tämä puute on korjaantunut. Seppo Zetterberg (s. 1945) toimi Jyväskylän yliopiston yleisen historian professorina 1997-2010 ja aikakauskirja Kanavan päätoimittajana 1997-2008. Suomen Viron-instituutin johtajana hän oli 1994-1996. Zetterberg on Tarton yliopiston kunniatohtori, Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja Opetatud Eesti Selts -seuran kunniajäsen.