Arto Paasilinna

En vanvittig humoristisk roman om selvmordets dystre og tabubelagte aspekter af 'Finlands Woody Allen', der har solgt næsten 2 mill. bøger i sit hjemland. Nu endelig på dansk.

Rakastetun humoristin kaksi mustan huumorin klassikkoa yksissä kansissa. Arto Paasilinnalla on takuuvarma taito löytää synkistäkin aiheista huumoria. Nyt yhteisniteenä julkaistavat Suloinen myrkynkeittäjä (1988) ja Hurmaava joukkoitsemurha (1990) ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. Suloisessa myrkynkeittäjässä hurja juonenpunoja Paasilinna on parhaassa vauhdissaan. Kun lempeä tuuli puhaltaa pihamaalla ja juhannusruusu on nupuillaan, kaiken pitäisi olla hyvin. Hauraan oloinen vanha rouva Linnea Ravaska on kuitenkin levoton: on eläkkeen maksupäivä. Niin pihamaan rauha pian rikkoutuukin, sillä sinne saapuu Linnean kasvattipoika, Kauko Nyyssönen. Ystävien pakottama Kauko vaatii Linneaa tekemään testamentin, jossa Kauko on edunsaaja. Peloissaan Linnea allekirjoittaa sen ja tuntee, ettei enää ole turvassa. Hän pakenee torpastaan, mutta lupaa itselleen, että vielä ei ole päätetty, kenen tässä käy huonosti. Hurmaavassa joukkoitsemurhassa Paasilinna käsittelee suomalaisten synkkää ongelmaa, itsemurhia, humoristin otteella mutta elämää arvostaen. Romaanin alussa maailman murjoma Onni Rellonen ottaa revolverinsa ja lähtee sopivan syrjäiselle ladolle. Siellä on kuitenkin jo everstipukuinen mies vetämässä itseään hirteen. Rellonen ryntää hätiin, ja pian miehet ystävystyvät. He alkavat yhdessä miettiä, miten voitaisiin koota kaikki onnettomat yhteen. Yhteinen terapeutti, kimpassa annetut jälkisäädökset ja monistetut jäähyväiskirjeet sekä paljousalennukset kuolinilmoituksista olisivat käteviä etuja. Lisäksi miehet miettivät, että onnettomia naisiakin voitaisiin saada mukaan, eivätkä kaikki ole varmasti hullumman näköisiä. Niin he panevat toimeksi ja laativat lehti-ilmoituksen, johon saapuu kahmaloittain vastauksia. Joukkoitsemurhan suunnittelu voi alkaa. Suloinen myrkynkeittäjä ilmestyi alun perin 1988 ja Hurmaava joukkoitsemurha 1990. Arto Paasilinna (1942–2018) oli yksi Suomen merkittävimmistä kirjailijoista. Hän ehti julkaista 35 romaania ja lukuisia muita teoksia. Hänen romaanejaan on käännetty yli 40 kielelle.

Isoisä Verneri Väisänen, nahkatehtailija, on taas lähtenyt. Edellisellä reissullaan sotien jälkeen hän viipyi vuoden ja lähetteli kotiin vain postikortteja. Tällä kertaa Vernerin ja kodin hirmuinen hallitsija, isoäiti Letitia päättää, että äijä on haettava kotiin. Eipä aikaakaan kun pojanpoika Aukusti, kokematon nuorukainen, seisoo hämmentyneenä asemalaiturilla lompakossaan lippu Seinäjoelle ja naurava kuva isoisästä. Aukusti etsii Verneriä Pohjanmaalta, Lapista, Ruotsista, Norjasta, mutta ovela ukko livahtaa noutomiehen käsistä. Värikkäässä matkanteossa Aukustikin pääsee elämän makuun, ja niin peräkanaa kulkeminen loppuu ja yhteinen riemukas vaellus halki Euroopan alkaa. Miehet kokevat päätähuimaavia seikkailuja ja vapauden hurmaa. Kotiin Letitian luo ei kummallakaan ole erityisempää kiirettä.