Elias Lönnrot

This book has been considered important throughout the human history, and so that this work is never forgotten we have made efforts in its preservation by republishing this book in a modern format for present and future generations. This whole book has been reformatted, retyped and designed. These books are not made of scanned copies and hence the text is clear and readable.

Kalevala is the Finnish national epic, compiled from incantations, old songs, and ballads that were part of Finnish oral tradition. The complete Kalevala was published in 1849 consisting of 50 cantos. The original Persian translation was published in 1998.

Den finske läkaren och runforskaren Elias Lönnrot samlade på 1830-talet myter, folkdikter och s.k. runosånger som han sammanställde i det finska nationaleposet Kalevala. Denna hjältediktning är uppdelad i 50 sånger som återger fantastiska äventyr, trolldom och berättelser från den finländska mytologin. Med sina allitterationer och upprepningar ger det Kalevala dess speciella rytm som är så typisk för fornnordisk diktning. Detta episka storverk som har fångat den finländska folksjälen tog det fjorton år att färdigställa och intar en hedersplats inom den finska litteraturen.

Kalevala is the poetic name for Finland: ‘the land of heroes’. Here you’ll find the cultural essence of a young country but an old land, the stories, songs and poems that recount the mythical adventures of humankind. Ambition, lust, romance, birth and death can all be found within its pages, as well as the sampo, a mysterious talisman that brings great happiness to its possessor and over which great battles will be fought. WITH AN INTRODUCTION BY HORATIO CLARE

Kalevala er et helteepos, skrevet på grunnlag av finsk folklore av den finske folkelivsforskeren og legen Elias Lönnrot, utgitt i sin mest kjente og omfangsrike versjon i 1849. Eposet forteller om en verden hvor overnaturlighet er det naturlige. Vismannen Väinämöinen strever etter lykke og velstand for seg og sitt folk i landet Kalevala, og kjemper mot trollkvinnen Louhi i Pohjola, landet i nord, om eierskapet til den magiske kverna Sampo. Vevd inn i denne rammefortellingen er en lang rekke gamle sanger om andre helter og deres eventyr, jakt på overnaturlige dyr, eventyrlige reiser til lands og til vanns, livsfarlige besøk i Dødens rike, tvekamper i trolldom og storslagne gjestebud. Den nordiske naturen spiller inn med sine dype skoger, hvor overnaturlige vesener lever side om side med dyrene, og med kulturlandskapet, hvor bøndene prøver å leve i fredelig sameksistens med den truende villmarken. Kalevala har status som finnenes nasjonalepos, men det er et verk som har fanget lesere over hele verden siden midten av 1800-tallet. Det er oversatt til over seksti språk. Dette er en den første komplette norske gjendiktningen av eposet. Mikael Holmberg er forfatter, illustratør og redaktør, født 1961 i Åbo, Finland, og bosatt i Norge siden 1978. Han har skrevet og illustrert barnebøker samt tegneserier, og ga i 2006 ut Kampen om Sampo (Omnipax). Dette er en versjon av Kalevala for barn, og arbeidet med boka ga ham lyst til å fortsette å fordype seg i Kalevalas verden, noe som resulterte i denne komplett gjendiktningen.

"The Kalevala" from Elias L nnrot. Finnish philologist and collector of traditional Finnish oral poetry (1802-1884).

"Kalewala" from Elias L nnrot. Finnischer Schriftsteller, Philologe und Arzt (1802-1884).

The Kalevala is the great Finnish epic, which like the Iliad and the Odyssey, grew out of a rich oral tradition with prehistoric roots. During the first millennium of our era, speakers of Uralic languages (those outside the Indo-European group) who had settled in the Baltic region of Karelia, that straddles the border of eastern Finland and north-west Russia, developed an oral poetry that was to last into the nineteenth century. This poetry provided the basis of the Kalevala. It was assembled in the 1840s by the Finnish scholar Elias L nnrot, who took dictation' from the performance of a folk singer, in much the same way as our great collections from the past, from Homeric poems to medieval songs and epics, have probably been set down. Published in 1849, it played a central role in the march towards Finnish independence and inspired some of Sibelius's greatest works.

The Kalevala is a 19th-century work of epic poetry compiled by Elias L nnrot from Finnish and Karelian oral folklore and mythology. It is regarded as the national epic of Finland and is one of the most significant works of Finnish literature. The Kalevala played an instrumental role in the development of the Finnish national identity, the intensification of Finland's language strife and the growing sense of nationality that ultimately led to Finland's independence from Russia in 1917. The version most commonly known today was first published in 1849 and consists of 22,795 verses, divided into fifty songs and it is this version which is printed here.

Juminkeko on kustantanut kaikki Elias Lönnrotin itse muokkaamat Kalevalan versiot siten, että alkuperäistekstin kanssa on venäjänkielinen käännös. Viimeisenä ilmestyi "Sikermä-Kalevala", jota aiemmin ei ole julkaistu lainkaan omana kokonaisuutena. Kaikissa Kalevalan laitoksissa venäjäntäjinä ovat toimineet runoilija Armas Mishin ja folkloristi Eino Kiuru.

Kirja ilmestyi kuvittaja Tamara Jufan 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Painoksen erikoisuudet: - parhaaksi todettu Leonid Belskin venäjännös- karjalaisen kuvataiteilja Tamara Jufan koko uransa aikana luomat Kalevala-aiheiset kuvat- Jufan kuvitusten laajin kokoelma yksissä kansissa (Karjalan museot, yksityiset kokoelmat)- teoksessa on myös Tamara Jufan tyttären, joka on myös tunnettu karjalainen taiteilija, Margarita Jufan tekemiä kuvia

Valittujen teosten neljännessä osassa julkaistaan Elias Lönnrotin kansanvalistustyöhön ja omaan runoilijatoimintaan pohjaavaa aineistoa. Lönnrot antaa neuvoja katovuosien varalta ja opettaa valmistamaan hätäravintoa jäkälästä. Lääkärintoimessaan havaitsemiinsa puutteisiin hän esittää parannusehdotuksia lääkintöviranomaisille ja julkaisee Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkärin sekä vähäisempiä ohjekirjasia pikkulastenhoidosta sukupuolitauteihin. Elias Lönnrot oli myös runoilija. Näytteitä julkaistaan opiskeluaikojen käännösharjoituksista vanhuudenpäivien omaperäisiin virsiin saakka, teoreettista pohdiskelua unohtamatta. Teokseen sisältyvät edellisten osien tavoin laajat kommentit, sanahakemisto sekä kuvaliite.

Kolmannessa osassa julkaistaan Elias Lönnrotin akateemisen uran tuloksia, luentotekstejä ja esitelmiä. Pitkät kirjeet kielentutkimusmatkoilta Kuolasta Kemiin 1841 - 1842 ja Virosta 1844 - 1845 kertovat myös kansan elintavoista. Oman kuvansa tuolloisesta elämästä antavat keskustelunäytteet tulkkisanakirjasta, jonka Lönnrot valmisti turisteille 1847. Osaan on otettu myös käsikirjoitus Suomalainen Lintukirja.

Elias Lönnrot oli ensimmäisiä oppineita, jotka kykenivät käyttämään tasaveroisesti suomen ja ruotsin kieltä. Lukijaa ajatellen hän vaihtoi myös tyyliä: ruotsinkieliselle sivistyneistölle hän käänsi suomalaista kansanrunoutta ja kohdisti tieteelliset ja poleemiset artikkelinsa, suomenkielisille talonpojille hän tiedotti Oulun Wiikko-Sanomien ja Maamiehen Ystävän palstoilla yleistajuisista asioista. Hänen oma Mehiläisensä oli ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti. Se ilmestyi 1836 - 37 ja 1839 - 40. Suomessa vallitsi 1830-luvulla todellinen puute suomenkielisestä peruskirjallisuudesta ja oppikirjoista. Lönnrot pyrki osaltaan valistamaan kansaa lehtensä avulla, joka käsitteli yleistajuisesti kiinnostavia aiheita. Sen sisältönä olivat kansanrunot, opettavat kirjoitelmat, arvoitukset ja sadut, pohtipa Lönnrot runousoppia, alkeismatematiikkaa, ilmansuuntia, suomen kieltä, maantietoa, lääketiedettä ja historiaakin. Kerran kuussa ilmestyi myös historialiite: vuonna 1836 - 37 Muistelmia ihmisen elosta kaikkina aikoina, 1839 Suomen historia ja 1840 Venäjän historia. Valittujen teosten toisena osana julkaistaan Mehiläinen näköislaitoksena siten, että kommenteissa viitataan taustatietoihin, avustajiin ja ajan tapahtumiin sekä historialiitteinä ilmestyneisiin osiin (Raija Majamaa). Lisäksi julkaistaan yksityiskohtainen sanaluettelo (Matti Punttila), joka on poimittu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa. Tarkan asiahakemiston avulla löytyvät eri numeroissa käsitellyt aiheet sekä viittaukset Kalevalan ja Kantelettaren runoihin (Terttu Kaivola).