Heikki Kännö

Palkitun kirjailijan laaja sukutarina. Kaksinkertaisen Finlandia-ehdokkaan viides romaani kertoo myyttien ja taiteen riivaamista ihmisistä. Wienin piirin johtohahmon, Moritz Schlickin, murhasta on kulunut kahdeksantoista kuukautta, kun filosofi Ludwig Wittgenstein saapuu kaupunkiin tapaamaan nuorta ihailijaansa, joka aikoo paljastaa hänelle elämänsä mysteerin. Julianin äiti on kuollut, ja äidin jälkeensä jättämistä papereista on selvinnyt Julianin isän henkilöllisyys. Tämä on Egon Schiele; Itävallan merkittävin taidemaalari. Mutta Danaen ja Egonin rakkaustarina ei ole ainoa asia, josta Julian haluaa puhua. On myös jotain sellaista, joka ravisuttaa tuntemamme todellisuuden rajoja ja jonka edessä Ludwig vaikenee. Heikki Kännö (s. 1968) valmistui taidemaalariksi Turun piirustuskoulusta, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana taiteilijana ja graafisena suunnittelijana. Heikki Kännöä on verrattu mm. Roberto Bolañoon ja Umberto Ecoon. Hänen historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin.

”Elävän ihmisen erottaa kuolleesta katse”. Palkitun kirjailijan pyörryttävä juonikudelma toisen maailmansodan jälkeisen Pariisin älyllisestä ja taiteellisesta kuohunnasta. Miehitetyssä Pariisissa teinipojat luikkivat öisillä kujilla ja murtautuvat antiikkikauppaan. Lucien Demeny löytää pölyisten tavaroiden joukosta suuren, lukolla varustetun muistikirjan. Sen ensimmäiseltä sivulta häntä katsovat silmät, jotka tuntuvat näkevän hänen synkimmän salaisuutensa. Sodan päättymisen päivänä Lucienin palvoma tanssijataräiti katoaa. Isän mukaan äidin oli mentävä maan alle sen vuoksi, mitä tämä teki vastarintaliikkeen vakoojana. Nuorukaisena Lucien tempautuu sodanjälkeisen Pariisin älylliseen ja taiteelliseen kuohuntaan. Hän tutustuu Jean-Paul Sartreen, Simone de Beauvoiriin ja erikoiseen näkijään, Alberto Giacomettiin. Kirjailijaksi haluavan Lucienin mielessä kamppailevat kunnianhimo, pakkomielle ja syyllisyys. Mystisen muistikirjan vaikutus häneen kasvaa vähitellen ja muuttuu lopulta koko elämää hallitsevaksi kiroukseksi. Heikki Kännö on kirjallisuutemme omaperäisimpiä tekijöitä, jota on verrattu niin Umberto Ecoon kuin Mika Waltariinkin. Kännöltä on julkaistu aiemmin viisi romaania, jotka ovat saaneet useita palkintoehdokkuuksia, kuten kaksi Finlandia-ehdokkuutta. Hänen toinen romaaninsa Sömnö voitti Runeberg-palkinnon.

Eurooppalaiseen aatehistoriaan punoutuvan jännitysnäytelmä. Heikki Kännön kolmas romaani tarjoaa lukijalle niin murhamysteerin kuin sukelluksen kaikkien aikojen ihailluimman ja paheksutuimman saksalaisfilosofin Friedrich Nietzschen ajatteluun. Tarinan keskiössä on kysymys taiteilijan moraalista - onko taiteilijalle sallittava kaikki? Kännön taiturimainen spekulatiivista fiktiota, historiallista romaania ja fantasiaa eklektisesti jalostava kerronta pitää lukijan otteessaan pitkään kansien sulkemisen jälkeenkin. On poikkeuksellisen kylmä tammikuu vuonna 1888, kun Lyoniin saapuu Goethen Faustia esittävä saksalais-puolalainen teatteriseurue. Paikallinen virkavalta etsii Le Poèteksi nimettyä murhaajaa, ja eräänä iltana seurueen vankkurileiriin ilmestyy pahasti ruhjoutunut nuori mies... Seitsemän vuotta myöhemmin saksalainen arkistonhoitaja ja esoteerikko Rudolf Steiner saa kutsun Naumburgiin perustettuun Nietzsche-arkistoon. Hän saapuu tapaamaan kutsun lähettänyttä Elisabeth Förster-Nietzscheä ja tämän dementoitunutta Friedrich-veljeä. Vierailun tärkeimmäksi anniksi osoittautuu kuitenkin tutustuminen runoilijaan, jonka Steiner päättelee joutuneen faustilaisten voimien välikappaleeksi. Joku tai jokin tuhoaa vähitellen nuorukaisen muistia ja elinvoimaa. Steiner päättää auttaa miestä, mutta ei aavista hyvän tahtonsa seurauksia. Heikki Kännö (s. 1968) valmistui taidemaalariksi Turun piirustuskoulusta, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana taiteilijana ja graafisena suunnittelijana. Heikki Kännöä on verrattu mm. Roberto Bolañoon ja Umberto Ecoon. Hänen historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin.

Heikki Kännön kehuttu esikoisromaani. Runsas romaani, jossa yliluonnolliset elementit yhdistyivät kuvataiteen teemaan. Eräänä tavallisena päivänä New Yorkissa vuonna 1990 galleristi Walter Schusteriin iskee musertava tunne: kotona odottaa väärä ihminen. Todellisuuden rakenteessa on tapahtunut merkillinen muutos. Asian selvittäminen alkaa kaukaa, keskeltä toista maailmansotaa Krimin jäisestä erämaasta, johon Luftwaffen syöksypommittajalentäjä Joseph Beuys on tehnyt liekehtivän pakkolaskun. Beuysin arvoituksen perässä näyttää roikkuneen vuosikymmenestä toiseen joukko metafysiikasta ja taiteesta kiinnostuneita natseja. Juttuun liittyvät tavalla tai toisella myös Itä-Saksasta paenneet fluxus-taiteilijat Dora Schuster ja Klaus Veit. Ainoa, joka saattaa olla perillä kaikesta, on jänis, jonka korvaan ajatusveistoksiin erikoistunut shamaani on kuiskannut selityksen taiteensa mysteeristä. Heikki Kännö (s. 1968) valmistui taidemaalariksi Turun piirustuskoulusta, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana taiteilijana ja graafisena suunnittelijana. Heikki Kännöä on verrattu mm. Roberto Bolañoon ja Umberto Ecoon. Hänen historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin.

Monitasoinen romaani lähitulevaisuudesta. Heikki Kännön neljäs romaani kertoo ihmisen valtakauden päättymisestä elinympäristömme valtiaana. Teos tarjoaa huikaisevia kertomuksia taiteen merkityksestä. Ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja hänen valtakautensa luomakunnan herrana on ohi. Tapahtuu käänteinen Götterdämmerung: vanhat jumalat palaavat takaisin, on tullut ihmisen vuoro hiipua hämärään. Kännön eklektinen tyyli yhdistää nautittavasti historiallisen romaanin, spekulatiivisen fiktion ja fantasian. Teos oli Finlandia-ehdokkaana vuonna 2022. Heikki Kännö (s. 1968) valmistui taidemaalariksi Turun piirustuskoulusta, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana taiteilijana ja graafisena suunnittelijana. Heikki Kännöä on verrattu mm. Roberto Bolañoon ja Umberto Ecoon. Hänen historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin.

Runeberg-palkittu sukukronikka. Omaperäinen ja määrittelyjä pakeneva romaani, joka on täynnä myyttejä, ihmeitä ja taidetta. Todellisuuden kätkettyihin puoliin vihkiytynyt kirjailija Isak Severin työstää syväluotaavaa elämäkertaa Tukholmassa asuvasta kuvataiteilija Werner H. Bergeristä, joka nauttii myyttistä mainetta kansainvälisissä taidepiireissä. Severin on vakuuttunut, että paljastaakseen taiteilijan salaisuudet hänen on selvitettävä Bergerien suvun vaiheet pienimpiä yksityskohtia myöten. Selonteosta kasvaa huikea seikkailu Belgian Kongon viidakoihin, Itävaltaan, Ranskaan ja lopulta Ruotsiin, karulle Sömnön saarelle. Suvun tarina on kuin mystinen aarrearkku täynnä tiedettä, okkultismia, taidetta, unia ja petollista rakkautta. Sukunsa monimuotoisuuden kiteytymä on Werner H. Berger, joka Severinin tutkimusten mukaan tuntuu käyvän kauppaa tuntemattomien voimien kanssa. Hänen salattuja pyrkimyksiään säestävät Richard Wagnerin oopperat. Heikki Kännö (s. 1968) valmistui taidemaalariksi Turun piirustuskoulusta, minkä jälkeen hän on työskennellyt vapaana taiteilijana ja graafisena suunnittelijana. Heikki Kännöä on verrattu mm. Roberto Bolañoon ja Umberto Ecoon. Hänen historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin.

”Niin sen on oltava. Ei ole elämää ilman kuolemaa, ei rakkautta ilman kuolemaa, eikä ihmistä ilman niiden keskinäistä yhteyttä. Sillä mitä arvoa olisi kullalla, jos sitä voisi lapioida maasta loputtomiin, tai kuka jaksaisi ilahtua rakkaudesta, jos sen voisi suudella omakseen jokaisen huulilta? Vasta kuolema antaa merkityksen elämälle ja rakkaudelle, koska ainoastaan katoavaisuus tekee elämästämme ja rakkaudestamme ainutkertaisia. Elämä on kirkkaus, mutta kuolema on kirkkauden sädekehä.” Wienin piirin johtohahmon, Moritz Schlickin, murhasta on kulunut kahdeksantoista kuukautta, kun filosofi Ludwig Wittgenstein saapuu kaupunkiin tapaamaan nuorta ihailijaansa, joka aikoo paljastaa hänelle elämänsä mysteerin. Julianin äiti on kuollut, ja äidin jälkeensä jättämistä papereista on selvinnyt Julianin isän henkilöllisyys. Tämä on Egon Schiele; Itävallan merkittävin taidemaalari. Mutta Danaen ja Egonin rakkaustarina ei ole ainoa asia, josta Julian haluaa puhua. On myös jotain sellaista, joka ravisuttaa tuntemamme todellisuuden rajoja, ja jonka edessä Ludwig vaikenee.

Filosoofiatudeng Aurelian leiab oma tõelise kutsumuse kirjanduses. Laenates tsitaate ja mõtteid nii Goethelt, Wagnerilt kui ka Heinelt, valmib poeem "Fausti needus". See kuulutatakse geniaalseks, ent autor ise oleks justkui ära tehtud: ta ei suuda luua enam midagi samaväärset. Nõnda on noormees lihtne saak Kuradile, kes pakub lepingut, mis tagaks talle edu - mõistagi teatud vastuteenete eest. Aga kas kunsti nimel võib ikka teha kõike? Kuulsusjanus luuletaja satub 19. sajandi lõpul keset mõrvamüsteeriumi. Aastakümneid läbi Euroopa põgenedes kohtub ta oma iidoli Friedrich Nietzschega, keda paraku vaevab juba dementsus, ning tutvub teosoofi ja vabamüürlase Rudolf Steineriga, kes mõistab, et Aurelianist on saanud saatanlike jõudude instrument. Saksamaal aga tärkab samal ajal üliinimest kui uut rassi kuulutav liikumine, mis viib tõelise düstoopiani. Maagilise realismi laadis romaan on tulvil värvikaid tegelasi, pööraseid seiklusi ja meeletuid kujutlusi. Kui algul on Hieronymus Boschi "Maiste naudingute aed" vaid teatrikuliss, siis lõpus satub mees, kes müüs oma hinge Kuradile, sellesse päriselt. Heikki Känno on maalikunsti õppinud kirjanik, kelle stiili ja haaret on võrreldud Soome legendaarse kirjaniku Mika Waltariga. Tema neli romaani, millest eesti keeles on ilmunud "Unessaar" (2022), pälvivad tähelepanu ebaharilike süzheede ja ettearvamatu fantaasialennuga.

Värvikas ja erakordsete keerdäikudega perekonnasaaga räägib ühe suguvõsa saatusest enam kui saja aasta jooksul. Tegelikkuse varjukülgedele pühendunud kirjanik Isak Severin töötab rahvusvahelistes kunstiringkondades legendaarse Stockholmi kunstniku Werner H. Bergeri eluloo kallal. Isak on veendunud, et kunstniku saladuste paljastamiseks peab ta põhjalikult välja selgitama Bergeri suguvõsa käekäigu kuni pisimate detailideni. Uurimustöö kasvab üle peadpööritavaks seikluseks läbi saja viiekümne aasta, viies Belgia Kongo dzhunglitesse, Austriasse ja Prantsusmaale, lõpetades karmi ja askeetliku loodusega Unessaarel Rootsi rannikuvetes. Fantaasiaküllane romaan on tulvil teaduse, religiooni ja kunsti imesid, müstilis-esoteerilisi seoseid, unistusi ja reetlikku armastust. Kõige selle võrdkujuks on Werner H. Berger, kes näib sõlmivat tehinguid varjatud jõududega, saatjana kõlamas Richard Wagneri muusika. Heikki Känno on maalikunsti õppinud kirjanik, kelle sulest on sündinud neli mahukat romaani. Tema stiili ja haaret on mõnikord võrreldud Soome legendaarse kirjaniku Mika Waltariga. "Unessaar" on Kännö teine teos ja see pälvis 2019. aastal Runebergi auhinna, Soome prestiizhseima kirjanduspreemia. Heikki Kännö romaanid pälvivad maailmas tähelepanu oma ebaharilike süzheede ja ettearvamatu fantaasialennuga ja neid on tõlgitud paljudesse keeltesse.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokas 2022 Historiaa ja fantasiaa huikealla tavalla yhdistelevä Ihmishämärä on kirjailija Heikki Kännön taidokas, kunnianhimoinen ja lukijaansa haastava romaani, joka käsittelee aikamme haasteita moniulotteisesti ja syvällisesti. Kirja on ehdolla vuoden 2022 Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja hänen valtakautensa luomakunnan herrana on ohi. Tapahtuu käänteinen Götterdämmerung: vanhat jumalat palaavat takaisin, on tullut ihmisen vuoro hiipua hämärään. Heikki Kännön kolme ensimmäistä romaania olivat arvostelumenestyksiä. Esikoisteos Mehiläistie oli ehdolla useiden palkintojen saajaksi, ja toinen romaani Sömnö voitti Runeberg-palkinnon. Kolmas, Runoilija, saavutti Finlandia-ehdokkuuden. Kännöä on verrattu mm. Mika Waltariin. Hänen historiallista romaania ja spekulatiivista fiktiota yhdistävät kirjansa muodostavat ainutlaatuisen, taiteen ja elämän suhdetta tutkivan universumin.

Todellisuuden kätkettyihin puoliin vihkiytynyt kirjailija Isak Severin työstää syväluotaavaa elämäkertaa tukholmalaisesta kuvataiteilija Werner H. Bergeristä, joka nauttii kansainvälisissä taidepiireissä myyttistä mainetta. Isak on vakuuttunut, että paljastaakseen taiteilijan salaisuudet hänen on selvitettävä Bergerien suvun vaiheet pienimpiä yksityskohtia myöten. Selonteosta kasvaa seikkailu Belgian Kongon viidakoihin, Itävaltaan, Ranskaan ja lopulta Ruotsiin, karulle Sömnön saarelle. Suvun tarina on täynnä tieteen ihmeitä, uskontoa, taidetta, unia ja petollista rakkautta. Kaiken tämän kiteytymä on Werner H. Berger, joka näyttäisi käyvän kauppaa tuntemattomien voimien kanssa. Hänen salattuja pyrkimyksiään säestävät Richard Wagnerin oopperat.

Vuonna 2019 Sömnö-romaanistaan Runeberg-palkittu Heikki Kännö rakentaa kolmannessa romaanissaan Runoilija eurooppalaiseen aatehistoriaan punoutuvan jännitysnäytelmän, joka tarjoaa lukijalle niin murhamysteerin kuin sukelluksen kaikkien aikojen ihailluimman ja paheksutuimman saksalaisfilosofin Friedrich Nietzschen ajatteluun. Tarinan keskiössä on kysymys taiteilijan moraalista - onko taiteilijalle sallittava kaikki? Kännön taiturimainen spekulatiivista fiktiota, historiallista romaania ja fantasiaa eklektisesti jalostava kerronta pitää lukijan otteessaan pitkään kansien sulkemisen jälkeenkin. On poikkeuksellisen kylmä tammikuu vuonna 1888, kun Lyoniin saapuu Goethen Faustia esittävä saksalais-puolalainen teatteriseurue. Paikallinen virkavalta etsii Le Poeteksi nimettyä murhaajaa, ja eräänä iltana seurueen vankkurileiriin ilmestyy pahasti ruhjoutunut nuori mies... Seitsemän vuotta myöhemmin saksalainen arkistonhoitaja ja esoteerikko Rudolf Steiner saa kutsun Naumburgiin perustettuun Nietzsche-arkistoon. Hän saapuu tapaamaan kutsun lähettänyttä Elisabeth Förster-Nietzscheä ja tämän dementoitunutta Friedrich-veljeä. Vierailun tärkeimmäksi anniksi osoittautuu kuitenkin tutustuminen runoilijaan, jonka Steiner päättelee joutuneen faustilaisten voimien välikappaleeksi. Joku tai jokin tuhoaa vähitellen nuorukaisen muistia ja elinvoimaa. Steiner päättää auttaa miestä, mutta ei aavista hyvän tahtonsa seurauksia.

Eräänä tavallisena päivänä New Yorkissa vuonna 1990 galleristi Walter Schusteriin iskee musertava tunne: kotona odottaa väärä ihminen. Todellisuuden rakenteessa on tapahtunut merkillinen muutos. Asian selvittäminen alkaa kaukaa, keskeltä toista maailmansotaa Krimin jäisestä erämaasta, johon Luftwaffen syöksypommittajalentäjä Joseph Beuys on tehnyt liekehtivän pakkolaskun. Beuysin arvoituksen perässä näyttää roikkuneen vuosikymmenestä toiseen joukko metafysiikasta ja taiteesta kiinnostuneita natseja. Juttuun liittyvät tavalla tai toisella myös Itä-Saksasta paenneet fluxus-taiteilijat Dora Schuster ja Klaus Veit. Ainoa, joka saattaa olla perillä kaikesta, on jänis, jonka korvaan ajatusveistoksiin erikoistunut shamaani on kuiskannut selityksen taiteensa mysteeristä.