Juri Nummelin

Hiiriä ja hirviöitä: Johdatus animaation historiaan on oiva opas piirretyn ja muun animoidun elokuvan historiaan niin Hollywoodissa, Japanissa, Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Teos kattaa animaation kehityksen 1800-luvulta nykypäivään. Hiiriä ja hirviöitä sopii yhtä hyvin aiheesta kiinnostuneille lapsille kuin eri alojen opettajillekin. Kirjan tekijä Juri Nummelin on pitkän linjan animaatioharrastaja ja hän on kirjoittanut useita tietokirjoja elokuvien historiasta.

Porista on tullut muitakin bändejä kuin Dingo ja Yö. Juri Nummelinin Vastavirtaan esittelee porilaista punkia, postpunkia, hooceetä, goottimusaa, jazzvaikutteista taiderokkia ja improvisaatiota 1970- ja 1980-luvuilta. Esiteltäviä bändejä ovat muun muassa Appendix, Betonisiltojen Alle ja Lasten Ristiretki. Yhdessä pääosassa ovat Antinkatu 5:n ja Annankatu 6:n talonvaltaukset, ja teoksessa käydään myös läpi legendaaristen ja aikaansa edellä olleiden Suistomaan soittopäivien tarinaa. Teoksessa on myös katsaus Dingon, Yön ja muun Pori-rockin vastaanottoon rocklehdistössä 1980-luvulla. Kirjan päättää Juri Nummelinin henkilökohtainen kuvaus 1980-luvun lopun uuden sukupolven murtautumisesta esiin. Vastavirtaan on ensimmäinen teos porilaisen vaihtoehtorockin historiasta.

Mitä jos joku kirjoittaisi jokaisesta vuodestasi tarinan? Entä jos joka vuodella olisi oma kirjoittajansa. Miltä se näyttäisi? Tältä! Kädessäsi olevassa kirjassa jalostuu sadan sanan tarinan taito. Raapaleet avaavat aikaikkunat maailmankaikkeuden onnitteluna viisikymppiselle kirjailija Anne Leinoselle. Tuloksena on ainutlaatuisen fantastinen teos. Sinun elämäsi ei oikeastaan ole sinun, vaan kirjoittajayhteisön! Sisällys:- Irma Hirsjärvi: Annen ellipsit sekä pieni teaseri- Venla Lintunen: Havainnoinnin ylistys- Shimo Suntila: Kuninkaan paluu- Johanna Sinisalo: Vain taivas tietää- Mixu Lauronen: Mielenosoittaja- Samuli Antila: Hallitusmiehen elämänohje- JP Koskinen: Salaperäisten tahrojen arvoitus- Arren Zherbin: Pikku kulkuri on kuollut- Markus Koskimies: Edistyksen tieltä- Juha Jyrkäs: Rautaisen kasarin alku- Edith Arkko: Barbieleikki- Juri Nummelin: Artturi Leinosen unohdettu scifieepos- Hanna Morre: Tie tähtiin- Maija Nyström: Ison Veljen vuotta ei pääse karkuun- Miina Supinen: Virvoitusjuomatesti- Pasi Ilmari Jääskeläinen: Taikominen vaatii tarkkuutta- Taru Kumara-Moisio: It's a sin- O. E. Lönnberg: Kauniimman väen kaupat- Mia Myllymäki: Uinu, uinu luomukseni- Solina Riekkola: Voltin viimeinen juna- Vesa Sisättö: Rajojen piirtäjä- Camilla Kantola: Peikkoja kaivoksissa!- Anni Kuu Nupponen: Vuoden 1993 kirjasatoa- Reetta Vuokko-Syrjänen: Huolellisen kasvatuksen hedelmät- Markus Harju: Epätodennäköistä voitonhuumaa- Noora Puolamäki: MCMXCVI- Janne Nykänen: 24.03.1997- Nadja Sokura: Valintoja, valintoja- Niko Aslak Peltonen: Ötökkä- Magdalena Hai: Y2Kötökkä- Tapio Ranta-aho: Kapina 2001- Carita Forsgren: Syytetyn (NIMI PEITETTY) puheenvuoro ja vetoomus- Helena Waris: Onnennumero- Tiina Raevaara: Yhteisöllisyyden singulariteetti- Katri Alatalo: Jotain uutta, jotain omaa ja jotain varastettua- Saara Henriksson: Valkeita lankoja- Kari Välimäki: Alkuja- Marika Riikonen: Taiteilija työssään- Aleksi Kuutio: Rivien välistä luettua- J. S. Meresmaa: Hiuskarvan varassa- Salla Simukka: Kevät joka olisi voinut muuttaa kaiken- Jussi Katajala: 121 AU- Tarja Sipiläinen: Herätys- Maria Carole: Rinasce piu gloriosa- Heikki Nevala: Yhdeksäs Auringosta- Artemis Kelosaari: Sumuisan leirin emäntä- Toni Saarinen: Teoria ylitodellisten matkojen taittamisesta poikkeuksellisin keinoin- Irma Hirsjärvi: Elokuussa minä korjaan sadon- Juri Timonen: Huone numero 513- Jenny Kangasvuo: Tartuntavaara- Pyry Palermo: Astuvansalmen henki- Mervi Heikkilä: Vyöhykkeellä- Satu Piispa-Hakala: Crocsit (valkeat, koko 48-49)- Irma Hirsjärvi: Kuka on Anne Leinonen, fanituksemme kohde?

Mikä on kameleonttikirja? Kuinka käy, kun Shimo joutuu vastakkain sanakirjademonin kanssa? Mitä löytyy avaruuden salaperäisestä metallikuutiosta? Kuka voittaa Hurtanheimon klaanipäällikön linnan ja läänityksen? Höyrymainari Shimo: 50 vuotta pää pilvissä sisältää raapaleita, pidempiä novelleita ja muita viihdyttäviä kirjoituksia sekä kokonaisen roolipeliseikkailun. Monissa kirjoituksissa viitataan turkulaiseen spefikirjailijaan, fandom-aktiiviin ja kirjakeräilijään Shimo Suntilaan, mutta niistä nauttiakseen ei tarvitse tuntea Shimoa. Lähde matkalle ihmeellisten tarinoiden maailmaan! Antologian ovat laatineet Shimon 50-vuotissyntymäpäivän kunniaksi hänen ystävänsä ja kollegansa: Katri Alatalo, Rimma Joonatan Erkko, Markus Harju, Mervi Heikkilä, Saara Henriksson, Petri Hiltunen, Matti Järvinen, Camilla Kantola, Jussi Katajala, Suvi Kauppila, Antti Kautiainen, Tapani Kinnunen, Aarne Koninvaara, Aleksi Kuutio, Mixu Lauronen, O. E. Lönnberg, Hanne Martelius, Heikki Nevala, Juri Nummelin, Anni Kuu Nupponen, Jyrki Pitkä, Noora Puolamäki, Tapio Ranta-aho, Kimmo Rausku, Sami Salmi, Tuomas Saloranta, Tarja Sipiläinen, Vanessa Sjögren ja Mirka Ulanto.

Eetteripyörteet, jääkausihuijaus, fenno-egyptiläinen muinaisaika ja hellyysparit - muun muassa näistä aiheista on Suomessa julkaistu teoksia. Kirjastojen varastoissa, kirpputoreilla ja antikvariaattien alahyllyillä lymyää outoja pamfletteja, kuin humalassa kirjoitettuja muistelmia ja tolkullisen kerronnan hylänneitä romaaneja. Kummat kirjat esittelee pysyvästi hyllyn taakse pudonneita opuksia. Älyttömien teosten lisäksi kirja pureutuu kirjallisuuden kummallisuuksiin. Mitä diktaattorien kirjoja on saatavilla suomeksi? Kuinka monta Kauhujen talo -nimistä teosta on julkaistu? Entä mikroaaltouunikeittokirjoja? Loppuuko kirjojen nimeämisen sietämätön keveys joskus? Ville Hänninen (s. 1976) on kirjallisuuteen ja kulttuurisiin välimaastoihin erikoistunut toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija. Juri Nummelin (s. 1972) on turkulainen kirjallinen sekatyöläinen, joka on aina ollut kiinnostunut marginaaleista, unohdetuista ja omituisista kirjoista ja niiden tekijöistä. Vesa Sisättö (s. 1969) on Espoossa asuva kirjailija ja toimittaja, joka on erityisen ylpeä kotikirjastonsa huuhaa-hyllystä.

Uudistettu ja päivitetty laitos Juri Nummelinin teoksesta tarjoaa kattavan katsauksen liikkuvan kuvan historiaan aina 1600-luvulta tähän päivään. Kirja sukeltaa sekä elokuvan tunnetuimpiin suuntauksiin että harvemmin valokeilaan päässeisiin kehityslinjoihin. Valkoisen hehkun keskiössä ovat elokuvanteon käytännön kysymykset: miten elokuvia tehdään, kuinka tuotantoprosessit ovat kehittyneet ja miten kerronnan keinot ovat muuttuneet vuosisatojen saatossa. Samalla teos valottaa elokuvan esittämisen historiaa sekä elokuva-alan sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia.

Juri Nummelinin essee Åbo cileäx! esittelee tuntematonta ja unohdettua turkulaista runoutta, jota ilmestyi 1960- ja 1970-luvuilla erilaisissa kulttuurilehdissä, omakustanteissa ja antologioissa. Esiteltäviä kirjailijoita ovat muun muassa Osmo Lahdenperä, Riitta Lepoluoto, Ilkka Pitkluoto ja Tapani Suominen. Mukana on myös Turun maagi Reima Saarinen. Esseen sivuilla tulee vastaan tunnettujakin sanankäyttäjiä, kuten Markku Into ja Kosti Sironen. Esseessä etsitään vastausta myös siihen, ilmestyikö Nuoren Voiman Liiton Turun siiven antologia vappuna 1969 niin kuin tarinat kertovat vai ovatko ne vain urbaanilegenda? Åbo cileäx on kiehtovaa kulttuuri-, kirjallisuus- ja paikallishistoriaa.

Turkulainen Juri Nummelin on ihmiskone, jonka CV:n lukeminen sysää ihmisen kuin ihmisen hulluuteen. Nummelinilla on myös mahdollisesti kustantajien määrän Suomen ennätys reilusti yli 30 kustantajalla. Kirjoittajan muistelmissa Nummelin kertoo tuskastuttavimmat ja rasittavimmat kokemuksensa apurahojen, kustantajien, kustannustoimittajien ja nuivien kriitikoiden maailmassa, mutta samalla hän tulee tallentaneeksi 2000-luvun ensimmäisten vuosikymmenien kirjallisuus- ja kustannusmaailmaa murroksineen ja vastarintoineen. Kirjoittajan muistelmiin sisältyy kuitenkin myös onnistumisen elämyksiä, lämpimiä ja mukavia muistoja kollegoista ja erilaisista projekteista. Osa kirjan teksteistä on julkaistu aiemmin esipuheina tai jälkisanoina eri kirjoissa tai blogeissa. Osa teksteistä on kirjoitettu tätä kirjaa varten. Teoksessa on tietokirjailija ja kriitikko Ville Hännisen esipuhe, ja sitä täydentävät erilaiset bibliografiat Nummelinin rikkaasta ja vaihtelevasta tuotannosta

Outoa huminaa todellakin! Los Angelesin köyhimmällä ja sympaattisimmalla yksityisetsivällä on todella omituinen keikka käsissään - hän ei tajua siitä kerta kaikkiaan mitään! Mukana pelissä ovat oudot UFO-lahkot, alastomat tanssijat, salaperäinen mustapukuinen mies - ja kaiken keskipisteessä on Fortin sisaruspari, jota kylmä suurkaupunki on kohdellut kaltoin. Outoa huminaa, Joe Novak oli ensimmäinen Joe Novak -romaani. Sitä ennen yksityisetsivä oli seikkaillut Isku- ja Ässä-lehtien sivuilla. Romaani julkaistaan nyt uudestaan kääntöpokkarina toisen Novak-romaanin kanssa. Tarinassa Älä soita sinivuokoille, Joe Novak yksityisetsivämme joutuu uransa kovimman tehtävän eteen, kun häntä ilmestyy jahtaamaan hullu natsitiedemies aikeenaan kostaa sota-aikana kootut vääryydet. Samaan aikaan Novakia pyydetään hulluun hankkeeseen nostaa kauan sitten Meksikon rannikolle uponnut merirosvoalus, jonka sisuksissa on aarre. Juri Nummelin kirjoitti Älä soita sinivuokoille, Joe Novak -tarinan 12 tunnissa. Se ilmestyi alun perin vuonna 2014, nyt se julkaistaan uudestaan editoituna Outoa huminaa -kirjan kanssa.

Seksisirkus, Himon orjat, Paheellinen vaimo, Seksikesä 69... Juri Nummelinin Pulpografia Erotica esittelee yli 50 amerikkalaista kirjailijaa, joiden kirjoittamia seksipokkareita on suomennettu Cocktailin ja Lollon kaltaisissa suttuisissa kirjasarjoissa. Teoksessa on myös laaja johdantoartikkeli, jossa käydään läpi pornografian ja kioskikirjakustantamisen yhteistä historiaa. Mukana on Lawrence Blockin ja Donald Westlaken kaltaisia tunnettuja kirjailijoita, mutta myös Ralph Hayesin ja Max Norticin tapaisia unohdettuja ja vähän tunnettuja senttareita. Pulpografia Erotica on riemukas matka lähihistorian niljakkaaseen kirjallisuushistoriaan! Teos on jatkoa Juri Nummelinin teoksille Pulpografia, Kuudestilaukeavat ja Pulpografia Britannica, joissa käsitellään amerikkalaisia ja englantilaisia kioskikirjoja.

Unohdetut kirjailijat ovat viime vuosina nousseet keskustelun aiheeksi. Menneisyydestä nousee jatkuvasti kiinnostavia kirjailijoita, joista kukaan ei ole kuullut mitään. Juri Nummelin esittelee teoksessaan Unohdettuja kirjailijoita 19 suomalaista kirjailijaa, joiden tuotanto ei ole vuosiin, jos koskaan, paistatellut suosiossa. Seassa on niin Liisa Heikkerön kaltaisia vähäeleisiä runoilijoita kuin Toivo Vuorisen kaltaisia viihdesenttareita. Teoksessa näkyvät myös kokeellisemmat kirjallisen muodot Erkki Wessmanin Odotuksessa ja Arto Merenheimon huumeromaanissa Mike vaan only. Unohdettuja kirjailijoita -teoksen tekstit ilmestyivät alun perin Nummelinin kirjoissa Unohdetut kirjailijat ja Unohdetut kirjailijat 2 (BTJ 2007).

Pilvilinnan perilliset on suomalaisen fantasiakirjallisuuden historia aina 1800-luvun alkupuolen ensimmäistä fantasiakokeiluista 2000-luvulle saakka. Kronologisesti etenevässä kirjassa käydään läpi niin kaikkien tuntemia klassikoita ja tärkeimpiä tekijöitä kuin unohdettua kirjallisuutta. Kattava teos käsittelee muun muassa Zachris Topeliuksen tuotantoa, taidesatuja Anni Swanista Hannele Huoviin, toisen maailmansodan jälkeisiä romaaneja, kuten Tove Janssonin Muumeja. Mukana ovat myös 1970- ja 1980-lukujen ensimmäiset laajat fantasiaromaanit, kuten Aila Meriluodon Vihreä tukka ja Anne Aarnion Lintukansan poika. Lopuksi käsitellään niin sanottua suomikummaa eli nykypäivän surrealistista suuntausta sekä YA-fantasiaa ja ekologisia kysymyksiä sisältävää fantasiaa. Juri Nummelin on Turussa asuva tietokirjailija, joka on laajassa tuotannossaan kirjoittanut kulttuurin eri ilmiöistä ja kirjallisuudesta.

Nick Carter, Mack Bolan, Voittaja, Commando, Traveler, Ritari Ässä... Uudessa kirjassaan halvan käyttökirjallisuuden tuntija Juri Nummelin esittelee kioskikirjasarjoja, joita löytää enää divarien alimmilta hyllyiltä. Näistä nimettömistä senttareista et löydä mistään muualta näin paljon tietoa! Pulpografia 2 on suoraa jatkoa Nummelinin esikoisteokselle Pulpografia (Suomen dekkariseura 2000), jossa hän esitteli aiemman sukupolven kovaksikeitettyjä ja noir-dekkareita. Nyt käsittelyssä ovat yksinäiset kostajat, voittamattomat vakoojat, kansainvälisillä areenoilla toimivat palkkasoturijoukot ja muut myöhempien aikojen sankarit. Mukana on lisäksi Samuel Fullerin ja Seymour Shubinin kaltaisia laatukirjailijoita, jotka olivat jääneet pois aiemmasta teoksesta. Samaan kirjasarjaan kuuluvat myös Nummelinin aiemmat teokset Kuudestilaukeavat, Viidestilaukeavat, Pulpografia Britannia ja Pulpografia Erotica.

Suomalaisessa kirjallisuudessa lentosotanovellit ovat aina muodostaneet oman pienen alalajityyppinsä. Ensimmäiseen maailmansotaan tai tulevaisuuteen sijoittuvia tarinoita tehtiin jo 1910- ja 1920-luvuilla, ja toisen maailmansodan aikana lentosotakuvauksia ilmestyi paljon erilaisissa lukemistolehdissä. Jotkut kirjoittajat erikoistuivat lajiin, kuten sodan jälkeen aloittanut Joppe Karhunen. Sittemmin 2000-luvulla spefikirjoittajat ovat luoneet omia vaihtoehtoisia maailmojaan, joissa historia ei mennytkään niin kuin kuviteltiin, mutta silti tarinoissa saatetaan lentää esimerkiksi zeppeliineillä. Tähän kääntökirjaan on koottu kuusi vanhaa ja neljä uutta lentosotanovellia, joiden lisäksi saadaan katkelma Konrad Lehtimäen hurjasta utopiaromaanista Ylös helvetistä. Vanhojen tarinoiden kirjoittajina on useita nimimerkkejä, kuten Erkki Jänne, mutta myös hävittäjälentäjänä toiminut Eino Ruutsalo. Uusista kirjoittajista mukana ovat muun muassa Magdalena Hai ja Jukka Laajarinne. Kirjassa on myös Juri Nummelinin artikkeli lentosotatarinoiden kehityksestä lukemistolehdissä meillä ja muualla.

Juri Nummelinin Junia ja ruunulinnoja esittelee vähän luettua 1800-luvun - ja hiukan 1900-luvun alunkin - suomalaista kaunokirjallisuutta ja sen ilmiöitä. Ensimmäisessä osiossa käydään läpi varhaista suomenkielistä proosaa ja Nils Aejmalaeuksen ja Pietari Hannikaisen kaltaisia kirjailijoita, toisessa Nummelin esittelee varhaisia rikosromaaneja sekä vanhaa kotimaista erotiikkaa. Kolmas osio on pyhitetty Raamattu-tarinoille ja neljännessä käydään läpi suomalaista kauhua ja fantasiaa. Omissa esseissään Nummelin käy läpi junien kirjallista historiaa sekä eläinten kuvauksia suomalaisessa kirjallisuudessa. Kirja on Kustantamo Helmivyön kymmenvuotisjuhlakirja, ja se on koottu Juri Nummelinin Helmivyön kirjoihin tekemistä esipuheista. Mukana on myös muualla ilmestynyt pitkä artikkeli vallankumousrunoilija Kasperi Tantusta.

Genoveva oli aikoinaan lähes kaikkien suomalaisten tuntema tarina nuoresta kreivittärestä, joka tuomitaan kuolemaan aviorikoksesta syytettynä. Palvelija kuitenkin pelastaa Genovevan, ja kreivitär synnyttää lapsensa yksin metsässä. Keskiaikaisen, kansan suussa kulkeneen tarinan muokkasi uskonnolliseksi kirjaksi 1800-luvun puolivälissä saksalainen Christoph von Schmid. Se ilmestyi suomeksi useana erilaisena laitoksena, viimeisimmät 1930-luvulla. Aikoinaan hyvin suosittu tarina julkaistaan nyt uudestaan kuvitettuna versiona. Genovevan esittelee esipuheessaan kirjailija Laura Honkasalo. Kirjan kuvitukset on tehnyt vuonna 1952 legendaarinen turkulainen kulttuurin moniottelija, säveltäjä, kirjapainotyöntekijä ja kuvittaja Pentti Viherluoto, jonka toimintaa esittelee jälkisanoissa suomalaisen käyttökirjallisuuden tuntija Juri Nummelin. Genovevan kuvitusten lisäksi kirjassa on mukana myös muita Viherluodon saman ajan satukuvituksia.

Onneksi vaimollakin on tuloja on jatkoa kiitetylle kirjalle Vaikea laji, jossa turkulainen kirjallinen moniottelija paljasti salaisuuksia pitkältä ja monipolviselta uraltaan erilaisten kustantajien ja projektien parissa. Uusi kirja on henkilökohtaisempi ja sisältää kirjoituksia muun muassa Nummelinin perheestä ja harrastuksista. Käsitellyiksi tulevat muun muassa Nummelinin puuhailut elokuvakulttuurin parissa, apurahojen riittämättömyys, kirjojen hamstraaminen kaikenlaisiin tekosyihin vedoten, leikittelyt sukupuoli-identiteetillä, osallistuminen politiikkaan, oman häiriintyneen musiikin tekeminen ja niin edelleen. Omassa osiossa Nummelin esittelee hylättyjä apurahahakemuksia. Onneksi vaimollakin on tuloja on koottu erilaisista kirjoituksista blogiteksteistä lehtiartikkeleihin ja esitelmiin, mutta jokainen teksti on varustettu lyhyellä johdannolla. Fragmentaarinen ja leikittelevä kirja on katsaus erään poikkeustyypin harjoittamaan vita activaan.

Dark Places and Little Tramps collects Juri Nummelin's writings on noir, hardboiled, sleaze and other literary genres of yesteryear. The author has written extensively about genre fiction and popular culture for more than four decades, but this new volume is the first publication of his writings in English. Among many other subjects, it features a lengthy section on neo-noir and writers like Gillian Flynn, Allan Guthrie, Jason Starr and Duane Swierczynski. He also investigates British spy and crime fiction, and includes chapters on western and horror. Nummelin shines new light to many of these areas, such as the largely forgotten topic of sleaze paperbacks.

Lännenkirjallisuus on vakavaa kirjallisuutta, väittää Juri Nummelin Etäisten laaksojen kirjoissa, johon on koottu hänen westernejä koskevia tekstejään. Etäisten laaksojen kirjojen rungon muodostaa kymmenen suomentamatonta lännenkirjallisuuden klassikkoa käsittelevää artikkelia. Niiden lisäksi Nummelin käsittelee muun muassa 1960- ja 1970-lukujen revisionistista lännenkirjallisuutta sekä länkkärien suomennoshistoriaa. Kirjan kolmannessa osiossa saadaan nippu amerikkalaista luontokirjallisuutta käsitteleviä tekstejä, joissa niin ikään liikutaan rajaseudulla. Nummelinin käsittelemiä kirjailijoita ovat muun muassa Hernan Diaz, E. L. Doctorow, Dorothy M. Johnson, Alan LeMay ja Larry McMurtry. Filmatisointien kautta Nummelin käsittelee myös lännenelokuvaa. Etäisten laaksojen kirjoista muodostuu Suomessa liki tuntemattoman kirjallisuudenlajin historia, ja se tarjoaa kätevän lukulistan sille, joka haluaa tutustua laajemmin vakavaan, korkeakirjalliseen länkkäriin.

Kiiman kutsuhuuto on ensimmäinen tietokirja, joka tunkeutuu syvälle kotimaisen eroottisen kirjallisuuden kirjoon. Juri Nummelinin teos paljastaa erilaisia tapoja kuvata ja käsitellä seksiä niin korkeakirjallisuudessa kuin pornossakin. Kiihottavia tekstejä ovat työstäneet monet tunnetut kirjailijat, joiden tuotannossa intohimo ja kiima kietoutuvat yhteen yllättävin tavoin.