Juri Nummelin

Loch Nessin hirviö, Isojalka, jeti, yksisarvinen, chupacabra... Tarunhohtoisia eläimiä, joista on olemassa lukuisia havaintoja. Näitä havaintoja tutkii kryptozoologia, sinnikkäiden yksilöiden harjoittama näennäiseläintiede, joka hylkii valtatieteen näkemyksiä paranoidisella jääräpäisyydellä. Mutta entä jos lumimies sittenkin on olemassa...? Sininen tiikeri on ensimmäinen suomalainen kirja, joka koostuu kryptozoologisista novelleista. Teoksen tarinoissa esiintyy myyttisiä tai kansantarujen eläimiä ja muita olentoja. Kirjoittajina on useita spekulatiivisen fiktion ja kauhun nykymestareita, kuten Magdalena Hai, Jussi Katajala ja Artemis Kelosaari. Lähde matkalle lindinmadon, savolaisten dinosaurusten ja merenneitojen maailmaan!

Turkulainen yksityisetsivä puuhailee nousevan äärioikeiston parissa ja joutuu tekemään tiliä menneisyytensä kanssa. Aatetovereista ei ole apua enää siinä vaiheessa, kun elämänhallinta pettää. Vatsakaan ei toimi halutulla tavalla. Juri Nummelinin Yksityisetsivä on jotain aivan muuta kuin perinteiset rikosromaanit, härski, arvaamaton, asiaton, poliittinen.

Kukapa ei muistaisi ensimmäistä Aku Ankkaansa? Tai ensimmäistä runokirjaansa, jonka kantoi kotiin onnellisena sen sisältämistä mahdollisista maailmoista? Divarit, käytettyjen kirjojen kaupat ovat olleet monilla paikkakunnilla harvoja mahdollisuuksia päästä kiinni sivistykseen ja kirjalliseen kulttuuriin. Samalla divarinpitäjistä on tullut paikallisia kuuluisuuksia. Muistojen divarit kokoaa yhteen kahdentoista kirjoittajan kokemuksia käytettyjen kirjojen kaupoista ympäri Suomea. Aikaväli on lavea, ja kirja kattaa vuosikymmeniä aina 1950-luvulta alkaen. Edustettuina ovat niin Kerava ja Nurmijärvi kuin Oulu ja Kuopiokin. Teoksen on toimittanut kirjallisuuden monitoimimies Juri Nummelin.

Raamattu-tarinat ovat muodostaneet oman pienen alalajityyppinsä suomalaisessa kirjallisuudessa jo pitkään, aina Kaarlo Bergbomin ajoista alkaen. Tähän kirjaan käyttökirjallisuuden tutkija Juri Nummelin on koonnut yksitoista novellia, joiden taustalla on jokin Raamatun tarina. Teoksen kirjoittajia ovat muun muassa Hilja Haahti, Volter Kilpi, Eino Leino ja Elvira Willman. Kirjaan kuuluu myös Juri Nummelinin Raamattu-kirjallisuuden tyylipiirteitä ja ominaisuuksia tutkaileva essee sekä suomalaisen Raamattu-kirjallisuuden alustava bibliografia.

Suomessa on aina luettu kauhukirjallisuutta. Juri Nummelinin toimittama Vampyyri kokoaa yhteen vanhoja kauhukertomuksia jo 1800-luvulta asti. Mukana on Charles Dickensin, Arthur Conan Doylen ja Jack Londonin kaltaisia kirjallisuuden klassikoita, mutta myös nimettömiä kummitusjuttuja 1900-luvun alusta. Suurinta osaa kirjan tarinoista ei ole ollut painettuna saatavana sataan vuoteen.

Sarjakuvan lyhyt historia esittelee koko taiteenlajin historian selkeästi ja lyhyesti, mutta ei yksinkertaistaen aina 1700- ja 1800-lukujen ensimmäisistä kokeiluista nykypäivään. Matkan varrella käsitellään niin vanhin sanomalehtisarjakuva kuin supersankarisarjakuvat ja japanilaiset mangatkin. Suomalaiselle sarjakuvalle omistetaan oma lukunsa. Kirjasta löytyy niin tuttuja suosikkeja kuin uusia tuttavuuksia. Juri Nummelin on aiemmin julkaissut mm. teokset Elokuvan lyhyt historia ja Animaatioelokuvan lyhyt historia, joihin tuleva kirja vertautuu. Yhdessä ne esittelevät populaarikulttuurin merkittäviä taiteenlajeja ymmärrettävästi ja selkeästi.

Masentunut Ruusunen satuttaa sormensa leipäveitseen, syrjäytynyt Ali Baba vetäytyy asuntoonsa, ja Lumikin ilkeän äitipuolen peili päätyy kampaamoon. Sadan vuoden unissa suomalaiset eturivin kirjailijat tarttuvat vanhoihin satuihin, eikä mikään ole enää kuten ennen. Kirjassa on kaksitoista aikuisille kirjoitettua muunnelmaa kaikkien tuntemista satuklassikoista. Mukana on niin Grimmin veljesten ja Charles Perrault’n kertomuksia kuin Aisopoksen eläinsatuja, hölmöläisten toilailuja unohtamatta. Kirjan kirjoittajat ovat suomalaisen spekulatiivisen fiktion veteraaneja sekä nousevia kykyjä. Hyytävissä, ravistelevissa ja ilkikurisissa tarinoissa kirjoittajien äänet sekoittuvat vanhoihin myytteihin, kun tutut hahmot kohtaavat elämän realiteetit. Satujen kirjoittajat: Markus Harju Artemis Kelosaari Juha-Pekka Koskinen Markus Leikola Anne Leinonen Heikki Nevala Tiina Raevaara Marika Riikonen Johanna Sinisalo Vesa Sisättö Shimo Suntila Johanna Venho. Kirjan on toimittanut Juri Nummelin, joka tunnetaan monista spekulatiiviseen fiktioon keskittyvistä novelliantologioistaan, muun muassa Kirotun kirjan vartija: suomalaisia Cthulhu-tarinoita (Jalava 2016) ja Kuun pimeä puoli: suomalaisia ihmissusinovelleja (Jalava 2013).

Roskakirjallisuutta on kirjoitettu ja julkaistu aina, mutta mitä se oikein on? Lopullista vastausta on vaikea antaa, mutta sitä voi koettaa lähestyä, ja juuri näin tekee pulp -tutkija Juri Nummelin kirjassaan Roskakirjallisuuden lyhyt historia. Teksti perustuu syksyllä 2016 roskakirjallisuusseminaarissa pidettyyn luentoon.

Tunnettu pulp-kirjallisuuden tutkija Juri Nummelin on koonnut keskeiset kirjoituksensa samoihin kansiin. Kovaa kyytiä ja kaunokaisia on perusteellinen ja monipuolinen johdatus lajityyppikirjallisuuden historiaan. Teoksessa on artikkelit muun muassa trillerien historiasta, kioskilänkkärien historiasta, sarjakuviin perustuvien romaanien historiasta, naisten kirjoittamista noir-jännäreistä, suomentamatta jääneistä kioskikirjallisuuden klassikoista, monesta muusta aiheesta. Tarzanin luojaa ja Mars-kirjojen tekijää Edgar Rice Burroughsia käsitellään monen eri artikkelin voimin. Lopuksi saadaan katsaus viiden lajityyppikirjailijan elämään ja tuotantoon. Tämän kirjan luettuasi tiedät kaiken tietämisen arvoisen lajityyppikirjallisuuden historiasta - ja vähän enemmänkin!

Kovaksikeitetty dekkari on amerikkalaisimpia kaikista kirjallisuudenlajeista, jonka viehätys ei ole lakannut. Uusien hohdokkaiden kirjailijoiden rinnalla vanhat klassikot tulevat aina uudestaan. Tietokirjailija ja toimittaja Juri Nummelin on rakastanut kovaksikeitettyä dekkaria siitä asti, kun luki Raymond Chandleria ensimmäistä kertaa 13-vuotiaana. Epämiellyttäviin päähenkilöihin on koottu Nummelinin asiaa käsitteleviä artikkeleita, esseitä ja arvosteluja vuosien varrelta. Käsitellyiksi tulevat niin uudet kuin vanhatkin alan tekijät. Epämiellyttäviä päähenkilöitä on tärkeä lähdeteos kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle.

Kulttuurin monitoimija Juri Nummelin on koonnut elokuva-arvosteluistaan ja muista elokuvakirjoituksistaan paketin, joka on sekä kenen tahansa harrastajan käsikirja että tekijänsä tilitys ja rakkauslaulu lajille. Käsiteltyjen elokuvien kirjo ulottuu film noir -klassikoista ja animaation historiasta Hollywoodin 1990-luvun kautta Euroopan, Australian ja Japanin elokuvaan, Suomi-filmiä unohtamatta. Mukana on myös kirja-arvosteluja, ja teoksen päättää kolme elokuvakerholiikettä tarkastelevaa esseetä. Juri Nummelin jullkaisi ensimmäisen elokuva-arvostelunsa 14-vuotiaana - elokuvasta, joka oli kielletty alle 18-vuotiailta. Sittemmin hän on käsitellyt elokuvaa niin pienlehdissä, kerhomonisteissa ja -esitelmissä kuin valtajulkaisuissakin. Teoksessa on myös aiemmin julkaisemattomia tekstejä.

Mikael X. Messi on Turun visvainen lahja suomalaiselle kirjallisuudelle. Messi yhdistää kirjoissaan Arto Salmisen, James Ellroyn ja vanhojen seksipokkarien vaikutteet kivenkovaksi porno-noiriksi. Varsinais-Suomi-kvartetiksi nimetyn teossarjan osissa liikutaan Turun ja lähiseutujen maisemissa, Lausteelta Mynämotellille, Maskun Rivieralta Varissuolle. Kulttiromaaneiksi kohonneet teokset ovat pitkään olleet vaikeasti saatavilla. Neljä alun perin omakustanteena julkaistua romaania julkaistaan nyt yksissä kansissa editoituna ja Jussi K. Niemelän esipuheen saattelemana. Jälkisanoissa Mikael X. Messi paljastaa todellisen henkilöllisyytensä.

Suuri osa elokuvista perustuu johonkin kirjaan. Osa perustuu tunnettuihin romaaneihin, osa taas kirjoihin, joita ei muistaisi enää kukaan, ellei niistä olisi elokuvaa. 50 kirjaa – 50 elokuvaa esittelee 50 kirjaa, joista on tehty elokuva. Teos esittelee niin kaikkien tuntemia klassikoita kuin unohdettuja teoksiakin, joita ei kirjastojen hyllyiltä enää löydä. Samalla teos käsittelee elokuvataiteen merkkiteoksia 1900-luvun alkupuolilta tähän päivään. Kirjassa kiinnitetään huomiota myös lajityyppielokuviin ja mukana on niin jännäreitä, länkkäreitä kuin romantiikkaakin, scifiä ja kauhua unohtamatta. Kirja esittelee kirjan ja elokuvan välillä ongelmallisia suhteita sekä kuvailee aiheen historiaa. Samalla kirja ottaa kantaa ikuisuuskysymykseen: kumpi on parempi, kirja vai elokuva?

Kahdessa osassa julkaistava suomalaisen vihapuhehistorian sarja, jossa kirjoittajina esiintyy niin Otto Wille Kuusinen kuin Ilmari Kiantokin. Miten kovapainoista kielenkäyttöä harjoittivatkaan Lapuanliikkeen miehet, mitä hurjimuksia olivat punakaartilaiset ja kuinka sattuvasti sanoivatkaan anarkistit.

Pulpografia Britannica on ensimmäinen suomeksi julkaistava tietoteus brittiläisestä kioskikirjallisuudesta 1940-luvulta 1990-luvulle. Teos esittelee liki 80 brittikirjailijan kioskijännäreitä alyllisistä arvoitusdekkareista yksityisetsivä- ja vakoilujännäreihin. Kirjailijoista, mm. Peter Cheyney, ja sarjoista, mm. Sextomn Blake ja Hank Jason, esitellään elämäkerta- ja tuotantotiedot, ja myös katsaus brittijännärin historiasta 1800-luvun lopuilta asti. Teos jatkaa pulp-asiantuntija Juri Nummelinin aikaisempien pulpografia-teosten sarjaa, joissa on esitelty amerikkalaista kioskiksirjallisuutta. Sarja tulee myöhemmin jatkumaan brittiläisen kioskilänkkärin ja halvan kioskierotiikan hakuteoksilla.

Suomen ja Neuvostoliiton väliset sodat elävät muistoina, teksteinä ja kuvina. Tiedotuskomppanioiden TK-kuvaajat ottivat jatkosodan aikana tuhansia ja taas tuhansia korkealaatuisia valokuvia. Sodan värit -teos tuo sota-ajan valokuvat 2000-luvulle. Kirjaan on valittu sata TK-valokuvaa, ja alun perin mustavalkoiset kuvat on väritetty nykyaikaisella digitekniikalla. Samalla ne on siivottu vuosien liasta ja naarmuista. Kuva jatkosodasta ei ole koskaan ollut näin terävä, kirkas ja elävä. Kuvat on värittänyt graafikko Taneli Kulo. Kuvia täydentävät tietokirjailija Juri Nummelinin tekstit, jotka kertovat kuvien taustoista ja käyvät läpi jatkosodan historiaa.

Juri Nummelinin toimittama Titaanien laulu -antologia keskittyy kertovan runon perinteeseen, joka modernismin kuvallisuuden keskellä on melkein kuollut - tai elää vain yleensä halvaksi leimatussa iskelmälyriikassa. Titaanien laulussa halvan iskelmälyriikan edeltäjiksi asettuvat Johan Wolfgang von Goethe, Lordi Byron, Heinrich Heine, Johan Ludvig Runeberg, V. A. Koskenniemi ja Eino Leino - mutta myös sellaiset harvempien tuntemat suomalaisen runouden taitajat kuin Juho Laine (1856-1937), Juhani Suur-Juhola (1886-1930), Esa Paavo-Kallio (1858-1936), Willie Angervo (1875-1938), Hilja Liinamaa-Pärssinen (1876-1935) ja Veikko Virmajoki (1894-1956). Antologia pyrkii siirtämään suomalaisen kertovan runouden perinnettä eteenpäin tuleville polville. Samalla teos kokoaa yksiin kansiin runoutta, joka mahtuu laajemman fantastisen tai seikkailukirjallisuuden käsitteen alle. Juri Nummelin on myös pyrkinyt ylittämään vanhempaan kertovaan runouteen usein liitetyt nationalistiset oletukset. Kansalliset sankaritarut osoittautuvat moninaisten kansainvälisten vaikutteiden ristisiitoksiksi, ja nykypäivän lukija voi lukea niitä niiden mukaansatempaavan sisällön vuoksi.

Tappavasta sairaudesta selvinnyt, urallaan alamäessä oleva ja elämässään epäonnistunut kauhukirjailija on päättänyt lähteä Hollywoodiin kokeilemaan onneaan. Hän päätyy B-elokuvien käsikirjoituksia suoltavaksi kynäilijäksi. Elämä ei muutu paremmaksiTarina saa surrealistisia sävyjä, Nummelinin pienoisromaani edustaa vaihtoehto-historiatarinaa, jossa päähenkilö on aito, mutta elämä kulkee toisin kuin mitä olemme oppineet ajattelemaan.

Juri Nummelinin Joe Novak-dekkarinovellit ovat alan harrastajien piirissä jo legendaarisia. Nummelin on kirjoittanut hykerryttäviä pulp-henkisiä tarinoita useiden vuosien ajan, ja julkaissut niitä monissa harvinaisiksi jo käyneissä pienlehdissä. Joe Novak on friscolainen etsivä, ja luultavasti maailman köyhin ja epäonnisin sellainen - mutta selviytyy kuitenkin kuin ihmeen kaupalla kaikesta mahdollisesta. Kieli poskella kirjoitettujen tarinoiden kokoelmaan on esipuheen kirjoittanut Tapani Bagge. "Joe Novakissa on rajua imua, siksi luen näitä tarinoita mieluummin kuin pohjoismaisia kansankodin kaameuksia esitteleviä dekkareita", sanoo Bagge. Samaa mieltä ovat muutkin lukijat, Nummelinin huimia tarinoita luettuaan.