Kauko Peltonen

Kirja kertoo Toivo Peltosen elämästä Suomen Ilmavoimissa ajasta ennen Talvisotaa vuoteen 1953. Hän istui koko sotilasuransa ajan lentokoneiden ' takatoosassa' eli koneen takaosassa olevassa konekivääriampujan tilassa. Talvisodan kylmä kyyti tapahtui syöksypommittaja Fokker C. X:ssä. Jatkosodassa toiminta takatoosassa oli lähinnä tähystystä Topolev SB-2 koneesta takaviistoon ja yhteydenpitoa sähkötyksellä maa-asemaan. Jatkosodan toiminta oli tiedustelua ja laivojen sekä sukellusveneiden tuhoamista Suomenlahdella. Sodan lopulla Toivo joutui upseerikurssin jälkeen hetkeksi pois lentotoiminnasta. Komennus Vienan Karjalaan oli kuitenkin mielenkiintoinen, saihan lentäjä tutustua korpisotaan. Kirjassa on 180 valokuvaa ja 30 hienoa piirrosta.

Tauno Veikko Ilmari Iisalo Suomen ilmavoimien lentäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Tauno Iisalo syntyi vuonna 1916 Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla rautatievirkamies Jaakko ja Siiri Iisalon perheeseen. Perheessä oli neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Myös Taunon pikkuveljestä Pentistä tuli Mannerheim-ristin ritari. Tämän lisäksi ristiä ehdotettiin vielä Aulikselle. Vanhin veli Viljo haavoittui jatkosodan alkupuolella eikä hänestä ehditty tekemään ritariehdotusta. Perhe muutti isän työn mukana Kuopioon. Tauno kävi oppikoulun Kuopion lyseossa, jonka jälkeen hän astui suorittamaan asevelvollisuuttaan ilmavoimien reserviupseerikouluun Kauhavalle. Talvisotaan hän ei vielä päässyt sotalentoja lentämään. Kadettikoulun Tauno aloitti vuonna 1941. Jatkosodan alkaessa kadettikurssi keskeytettiin (jatkettiin sotien jälkeen vuonna 1945) ja reservin luutnantti Iisalo komennettiin Lentolaivue 44:ään, jossa hän viimein pääsi Bristol Blenheim -pommikoneen ohjaajaksi. Lentolaivue 44 vastaanotti uudeksi kalustokseen Junkers Ju 88 -koneet vuoden 1943 keväällä. Tauno jatkoi ohjaajana ja lentueen päällikkönä uudella konetyypillä. Nyt myös syöksypommitukset astuivat kuvioon. Jatko- ja Lapin sodissa Tauno suoritti yhteensä 141 pommitus-, tiedustelu- ja valokuvauslentoa. Kapteeni Iisalon nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi Lapin sodan aikana joulukuussa 1944. Sotien jälkeen hän jäi ilmavoimien palvelukseen. Valitettava onnettomuus koitui hänen kohtalokseen kesäkuussa 1947, kun sodan rasittaman Junkers Ju 88 -koneen moottorivika aiheutti koneen tuhoutumisen. Tauno Iisalo on haudattu Tampereelle Kalevankankaan hautausmaalle. Kirjassa on lyhyet kertomukset Taunon sisarten ja veljien ansiokkaasta toiminnasta sotien aikana ja rauhan vuosina. Kirjan kirjoittaja Kauko Peltonen on eläkkeellä oleva upseeri ja tietohallinnon ammattilainen, työskennellyt asiantuntija- ja johtotehtävissä: Oy Shell Ab, Veho Oy Ab, Basf Oy ja Mercantile Oy Ab.

Rolf Birger Ek (1911-1990) syntyi Kymissä riikinruotsalaiseen perheeseen. Nuoruutensa Birger eli ja koulunsa kävi Loviisassa. Kun asevelvollisuuden suorittaminen Ruotsissa ei miellyttänyt, hän anoi ja sai Suomen kansalaisuuden vuonna 1931. Samana vuonna hän aloitti varusmiespalveluksen Uudenmaan rykmentissä. Sieltä matka vei Haminaan Reserviupseerikouluun seuraavana vuonna, edelleen Ilmavoimien Reserviupseerikurssille Kauhavalle ja Kadettikouluun vuonna 1933. Vuonna 1935 Birger Ek aloitti vakinaisen palveluksen Lentoasema 2:lla Santahaminassa merilentäjänä. Vuonna 1938 hän siirtyi Bristol Blenheim -lentäjäksi Lentolaivue 44:ään. Talvisodassa Ek ehti lentää 29 sotalentoa ja tuomaan yhden Bristol Blenheim IV:n Englannista Suomeen. Välirauhan aikana Ek siirtyi Lentolaivue 6:een antamaan sen henkilöstölle kaksimoottorikoulutusta, sillä laivue oli saamassa kaksimoottorista Tupolev SB-2 -kalustoa. Jatkosodassa Birger Ek toimi laivueen SB-2-kalustolla varustetun 2. lentueen päällikkönä kehittäen sukellusveneiden ilmapommitusta syvyyspommein sekä osallistuen lukuisiin hyökkäyksiin vihollisen sukellusveneitä ja laivoja vastaan Nummelan ja Malmin lentokentiltä vuosina 1941-1942. Kapteeni Birger Ek oli komennettuna yhteysupseeriksi Luftflotte 1:een Riikaan 6.12.1942-1.9.1943. Komennuksen aikana hänelle myönnettiin aikaisemmista ansioistaan Mannerheim-risti. Komennuksen jälkeen Ek palasi Lentolaivue 6:n 2. lentueen päälliköksi, kunnes siirtyi 22.10.1943 Ilmavoimien esikuntaan toimistoupseeriksi, josta tie vei maaliskuussa 1944 Pääesikunnan ulkomaanosastoon ja edelleen saman vuoden syksyllä Ilmailu- ja meriasiamieheksi Suomen Tukholman suurlähetystöön ja sotilasasiamieheksi Suomen Lontoon suurlähetystöön. Siviiliin hän siirtyi vuonna 1951 toimien mm. kaupallisena sihteerinä ja konsulina Jakartassa, Finnish Travel Information Centerissä ja Finnish Travel Agencyssä Lontoossa ja lopulta yrittäjänä Kanariansaarilla ja Floridassa. Suomeen Ek palasi vuonna 1983. Birger Ekin elämäkerran lisäksi kirja käsittelee Lentolaivue 6:n 2. lentueen toimintaa ja merilentotoimintaa yleisemminkin. Kirjan kirjoittaja Kauko Peltonen on eläkkeellä oleva upseeri ja tietohallinnon ammattilainen, työskennellyt asiantuntija- ja johtotehtävissä: Oy Shell Ab, Veho Oy Ab, Basf Oy ja Mercantile Oy Ab.

Kirja kertoo Nummelan lentokentän tapahtumista perustamisesta alkaen ja keskittyen jatkosodan aikaan. Myös rauhan ajan tapahtumia on huomioitu. Tarinoita on kerätty sekä kentällä toimineilta veteraaneilta, että nuoremmilta ilmailun harrastajilta. Valokuvia kirjassa on yli 160 kpl ja parikymmentä piirrosta.