Osamu Dazai

Osamu Dazain vuonna 1948 julkaistu, maailmankirjallisuuden kulttiklassikon asemaan noussut romaani Epäkelpo ihmiseksi (Ningen shikkaku) luotaa vieraantuneisuuden ja eristäytyneisyyden teemoihinkulisseinaan 1930-luvun modernisoituva japanilainen yhteiskunta. Romaanin väkevä minäkerronta piirtää esiin kursailemattoman kuvan päähenkilö Yozo Obasta, varakkaan maalaisperheen pojasta, joka pyrkii epätoivoisesti sopeutumaan ympäröivän yhteisön piileviin sääntöihin ja ihmissuhteita ohjaaviin odotuksiin, kasvamaan ihmiseksi ihmisten joukossa. Vääjäämättömästi etenevä tarina seuraa Yozon pyristelyä epävarmuutensa naurettavuuden kuosiin naamioivasta lapsesta sisäistä tyhjyyttään Tokion juottoloissa ja ilotaloissa lääkitseväksi nuoreksi aikuiseksi. Romaani on kaikessa epäinhimillisyydessään harvinaisen inhimillinen kuvaus ihmiselon tuskallisesta vaikeudesta, keskinäisen ymmärryksen epätoivoisesta etsinnästä. Kertomus ihmisistä jotka vaeltavat keskuudessamme murenevan kiven hämmennys sydämessään. Osamu Dazai syntyi vuonna 1909 ja jätti jälkeensä laajan kirjallisen tuotannon. Epäkelpo ihmiseksi -romaania pidetään hänen pääteoksenaan. Elämässään umpikujaan ajautunut Dazai hukuttautui Tokion Tamajokeen yhdessä rakastajattarensa kanssa kesäkuussa vuonna 1948. Saku-Petteri Urpon oivallisesti suomentama teos ilmestyy nyt ensimmäistä kertaa suomeksi suoraan japanista käännettynä.

Kaivattu uusintapainos japanilaisen mestarin romaanista viimeiseltä sotavuodelta 1944. Vuosisatamme merkittävimpiin ja rakastetuimpiin japanilaisiin kirjailijoihin kuuluva Osamu Dazai (1909-1948) ehti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana kirjoittaa parisensataa novellia ja useita romaaneja. Lännessä hänet tunnetaan ennen muuta romaaneista Laskeva aurinko ja Ei enää ihminen. Nämä kaksi mestariallista romaania syntyivät hävityn sodan jälkeisissä alakuloisissa, ahdistavissa tunnelmissa. Tsugaru - Kulkija käy kotona esittelee lukijalle toisenlaisen Dazain: valoisan ja ilkikurisen boheemin, aikansa olojen ja ilmiöiden ironisen tarkkailijan, karaistuneen kulkijan joka on säilyttänyt pikkupojan herkkyyden. Dazai teki keväällä 1944 matkan synnyinseudulleen Tsugaruun kootakseen aineistoa kustantajan tilaamaa Tsugarun tapoja ja seutujen kuvausta varten. Matkan tuloksena syntyi tämä teos, joka on paljon enemmän kuin tapainkuvaus tai matkakertomus. Matka synnyinseudulle on Dazaille myös matka lapsuuteen: kertoessaan kohtaamisista vanhojen ystävien kanssa hän samalla kirjoittaa elämäkertansa. Hän esittelee lukijalle syrjäisen, vain harvojen japanilaistenkin tunteman kotiseutunsa historiaa ja perinnettä: kuvaillessaan matkalla tavoittamiaan tunnelmia hän tulee kirjoittaneeksi sodanaikaisen Japanin kulttuuri- ja sosiaalihistoriaa. Hän ryydittää kertomustaan runsain asiatiedoin menettämättä silti hetkeksikään tarinankertojan otetta. Yli puoli vuosisataa kirjoittamisensa jälkeen Tsugaru - Kulkija käy kotona on elävää kaunokirjallisuutta - hauska ja liikuttava romaani, mukaansatempaava matkakertomus rehellistä itsetilitystä ja havahduttavaa pohdintaa elämän peruskysymyksistä.

An adolescent girl narrates her day in an existential masterpiece that plumbs the depths of what it means to be a forming person in a fomenting society. A woman writes a farewell note to her husband, an artist who has driven her away with his counterfeit profundity and naked ambition. A plain young woman steals a bathing suit for a handsome friend, only to find herself ostracised by her neighbours for her boy-crazed behaviour - and her refusal to be shamed. These six stories by Osamu Dazai are among his finest. Written during the Second World War, into a period of intense nationalism, they unpick the concept of the patriotic, productive or moral self. Including the novella 'Schoolgirl', which rocketed Dazai to fame on initial publication in 1939, this collection, newly translated by Polly Barton, is a perfect introduction to Dazai's work.

Muuan köyhä kolmekymppinen kirjailija, taiteilijanimeltään Dazai, kärvistelee Tokiolaisen esikaupungin puistossa lähetettyään kustantajalleen umpisurkean käsikirjoituksen. Itsesäälissä rypeminen keskeytyy, kun Dazai äkkää joessa ilkosillaan ajelehtivan nuorukaisen ja tempautuu eriskummalliseen tapahtumasarjaan, jonka pyörteissä ehditään puntaroida niin nuoruuden ja köyhyyden koettelemuksia kuin kuuluisien matemaatikoiden kohtaloita. Vuonna 1940 julkaistu Kerjäläisopiskelija on Osamu Dazaita purevimmillaan - vauhdikas yhdistelmä hersyvää huumoria, nasevaa sanailua ja tarkkanäköistä ihmiskuvausta. Teoksen on kääntänyt japanista Saku-Petteri Urpo, jonka aiemmat käännöstyöt ovat keränneet ylistystä kriitikoilta.

Here to slake the unquenchable thirst of Dazai’s legions of loyal fans are eleven works of short fiction and vignettes, most of which have never before appeared in English. Beginning with “Memories” (which tells a tale of teenage love, based on the autobiographical events that inspired Dazai’s famed No Longer Human), and ending with “Good-Bye” (the chapters of a comic romance that the author left unfinished when he took his own life), the short works here show the range and breadth of an author best known for his meditations on squalor and despair. But there is laughter here too, as in “Tengu,” a tongue-in-cheek critique of august hucksters of haiku. And there is also suspense on display: “A Bluff Illusion” presents a literary murder story in which a harmless prank escalates into a deadly pose. “A Warning on Worldly Pleasures” retells Saikaku’s famous story about the temptation of a holy ascetic, and “A: Autumn” unfolds a quiver of epigrams (seemingly) drawn at random from the author’s notes. All are masterfully translated by Ralph McCarthy. Spanning the breadth of Dazai’s delightfully multifaceted, if tragically foreshortened, career, Good-Bye is a must-have for any Dazai fan.

A powerful novel of self-discovery from the author of No Longer Human—now available in English! Young Susumu is at a turning point. Should he continue his education or chase his dream of becoming Japan's most famous actor? And how can he succeed with his father dead, his mother bedridden and an older brother who is a dropout? Based on the diary of a real-life actor, Susumu's dilemma becomes a uniquely powerful tale of teenage angst and survival. This novel, translated into English for the first time, explores the self-destructive dynamics that are a hallmark of Dazai's fiction, but from a different viewpoint—that of a bright eyed teenager. The bold, contemporary translation by Michael Day delivers an unforgettable new protagonist for Dazai's many fans.

The classic Japanese novel of alienation and the search for meaning and connection in the modern world, in a brilliant new translation--for fans of Salinger, Camus, Sartre, Hesse, and the hit anime series Bungo Stray Dogs and No Longer Allowed in Another World, both of which feature a character based on No Longer Human's author, Osamu Dazai A Penguin Classics Graphic Deluxe Edition, with flaps, deckle-edged paper, and specially commissioned cover art by award-winning illustrator Yuko Shimizu featuring neon pink ink Portraying himself as a failure, the protagonist of Osamu Dazai's No Longer Human narrates a seemingly normal life even while he feels himself incapable of understanding human beings. Oba Yozo's attempts to reconcile himself to the world around him begin in early childhood, continue through high school, where he becomes a "clown" to mask his alienation, and eventually lead to a failed suicide attempt as an adult. Without sentimentality, he records the casual cruelties of life and its fleeting moments of human connection and tenderness. Semi-autobiographical, No Longer Human is the final completed work of one of Japan's most important writers. It has come to "echo the sentiments of youth" (The Mainichi Daily News) from postwar Japan to the postmodern society of technology. Still one of the ten bestselling books in Japan, No Longer Human is a powerful exploration of an individual's alienation from society.

Mer information kommer.

Koulutyttö kuuluu Osamu Dazain tärkeisiin teoksiin. Tajunnanvirrallinen kertomus sijoittuu yhteen päivään toukokuussa 1938 mutta huomion kohteena eivät ole tapahtumat vaan mielentilat ja -liikkeet. Nimetön kertoja on tyttö, joka kipuilee ja kapinoi aikuisuuden kynnyksellä: hänen on vaikea hyväksyä kehonsa väistämättömiä muutoksia, ja hän on haluton asettumaan siihen rooliin, jonka vahvasti patriarkaalinen japanilainen yhteiskunta on jo määrännyt hänelle naisena. Taustalla on oikean nuoren naisen päiväkirja. Mukana on myös novelli Chiyojo. Se on puolestaan kepeä kuvaus nuoren kirjailijattarenalun ahdistuksesta. Teos on varustettu selityksin, jotka avaavat sen kulttuurisen ja historiallisen kontekstin.

Povist Osamu Dazaja "Negozhij buti ljudinoju" pochinajetsja jak tikha, ale nevidvorotna spovid ljudini, scho namagajetsja zibrati dokupi vlasnu zranenu sutnist. Cherez ziznannja geroja Jozo - talanovitogo, ale zlomlenogo molodogo cholovika - virinaje istorija borotbi z tjagarem ochikuvan, samotnosti ta nevminnja torknutisja realnogo svitu bez bolju. Mistetstvo staje prikhistkom, zhinki - tinjami pidtrimki, alkogol - timchasovoju pauzoju, a suspilstvo - stinoju, z jakoju nemaje spilnoji movi. Na tli opisiv mizhvojennoji Japoniji rozgortajetsja tragichna spovid pro vtratu sebe, poshuki sensu j padinnja z fatalnim prismakom peredchuttja. Tsja povist vidkrivaje chitachevi gostrij pogljad avtora na ljudsku vrazlivist i tu krikhku mezhu, za jakoju pochinajetsja vnutrishnja porozhnecha.

Literaturnoe tvorchestvo Dadzaja Osamu ne ogranichivaetsja lish "Chelovekom nedostojnym" i "Zakatnym solntsem" i naschityvaet svyshe sta soroka rasskazov, v kotorykh v polnoj mere raskryvaetsja talant avtora. K ego tragicheskomu jumoru, tonkoj ironii i glubokomu ponimaniju chelovecheskoj dushi dobavljajutsja esche i izjaschnye eksperimenty s literaturnymi stiljami. V dannoe izdanie voshli nikogda prezhde ne publikovavshiesja na russkom jazyke proizvedenija: "Zapiski osennego vetra", "Chajka", "Povesti iz raznykh provintsij v novoj interpretatsii", "Jaschik Pandory" i drugie. Vse rasskazy predstavleny v perevodakh izvestnykh japonistov Tatjany Sokolovoj-Deljusinoj i Dmitrija Ragozina.

Osamu Dadzaj- odin iz samykh jarkikh i tragicheskikh pisatelej japonskoj literatury XX veka. Ego proizvedenija otmecheny avtobiografichnostju, bezzhalostnoj chestnostju i tonkoj psikhologicheskoj nabljudatelnostju. Dadzaj stal golosom pokolenija, perezhivshego vojnu, razocharovanie i vnutrennij krizis, a ego knigi do sikh por nakhodjat otklik u chitatelej po vsemu miru." Ispoved nepolnotsennogo cheloveka" - samaja izvestnaja ego povest, v kotoroj ispovedalnaja intonatsija dostigaet predelnoj sily. Geroj knigi, Jodzo, ne v silakh najti mesto v obschestve: on skryvaet pod maskoj shutovstva svoju glubokuju otstranennost i muchitelnoe chuvstvo chuzhdosti. Otchuzhdenie, neumenie ljubit i byt ponjatym, popytki zaglushit vnutrennjuju pustotu alkogolem i strastjami - vsjo eto vedjot k ego nravstvennomu i fizicheskomu padeniju.

Uegnet som menneske er Osamu Dazais mesterværk fra 1948. Den er en af de mest læste bøger i Japan og er solgt i millioner af eksemplarer verden over. Uegnet som menneske er historien om Yozo, som fra tidlig barndom bærer på en afgrundsdyb følelse af ikke at høre til. Han føler intet slægtskab med andre mennesker og forstår ikke deres følelser, deres smil og deres vrede. Bag en maske af klovneri og charme forsøger han febrilsk at holde denne sin dybeste sand­hed skjult. Vi følger ham fra barndommen på landet til et rodløst og destruktivt storbyliv i Tokyo, hvor han som voksen vender sig mod alkohol, sex og stoffer. Han kæmper for at finde sig til rette i livet, i kærligheden og i relationen til andre mennesker, alt imens han langsomt men sikkert bevæger sig mod afgrundens rand. Baseret på egne livserfaringer har Dazai skabt en tidløs og universel roman om menneskets grundlæggende søgen efter mening, følelse af fremmedgørelse, ensomhed, håb og håbløshed. Romanen har inspireret til talrige filmatiseringer, dramatiseringer og manga. I de senere år har en populær animeserie, Bungo Stray Dogs, givet Dazai en international kultstatus blandt unge og skabt fornyet interesse for hans værker, blandt andet båret frem af læsere på TikTok.“Uegnet som menneske er hans absolutte mesterværk – en roman, som stadig den dag i dag chokerer med sin brutale ærlighed og sin uforfærdede, sært medrivende pessimisme.” – The Japan Times"Kultklassikeren, der indfanger fremmedgørelsens stresstilstand … Osamu Dazai skrev – næsten bedre end nogen anden – om den hårfine grænse mellem ensomhed og samhørighed." – The Atlantic“Det jeg ikke kan udstå ved Dazai er, at han blotlægger præcis de ting i mig selv, som jeg mest ønsker at skjule.” – Yukio Mishima”Uegnet som menneske er hans mesterværk, men alt hvad han skrev er beundringsværdigt. Dazai var en aristokratisk vagabond, en selverklæret rebel, og dog skrev han med en fastende skribents strengt vedholdende tålmodighed.” – Patti SmithOsamu Dazai (1909-1948) var en japansk forfatter, der regnes for en af de væsentligste japanske forfattere i det 20. århundrede. Dazai blev en central figur i efterkrigstidens japanske litteratur med sin kompromisløse udforskning af eksistentiel angst, fremmedgørelse og menneskets søgen efter mening. Uegnet som menneske (1948) og Shayo (1947, eng. The Setting Sun) er hans mest berømte værker.

"Dazai's best novel […] focusing on a woman forced to deal with the consequences of heedless, Dazai-like behavior" —The New York TimesA completely new translation of one of Osamu Dazai's best-loved novels, by award-winning translator, Juliet Winters Carpenter. The Setting Sun tells the story of Kazuko, a strong-willed young woman from an aristocratic family that has fallen into poverty since the war. The book follows Kazuko's journey as she and her family struggle to adapt to the harsh new conditions of a Japan destroyed by American fire-bombings. In addition to having to move from the city to the countryside, where she has to work in the fields to support her family, she has to deal with a divorce, her mother's illness, and the return of her drug-addicted brother from the army. An inspiring portrait of one woman's determination to survive in a society in the grip of a social and moral crisis, this classic work will appeal to those with an interest in modern Japanese literature as well as to those familiar with Osamu Dazai from the popular manga and anime series Bungo Stray Dogs, where he is the lead character.

No one really understands how we suffer. One day, when we’re adults, we may come to recall this suffering, this misery, as silly and laughable, but how are we to get through the long, hateful period until then? No one bothers to teach us that. Osamu Dazai was a master raconteur who plumbed—in an addictive, easy style—the absurd complexities of life in a society whose expectations cannot be met without sacrificing one's individual ideals on the altar of conformity. The gravitational pull of his prose is on full display in these stories. In “Lantern,” a young woman, in love with a well-born but impoverished student, shoplifts a bathing suit for him—and ends up in the local newspaper indicted as a crazed, degenerate communist. In “Chiyojo,” a high-school girl shows early promise as a writer, but as her uncle and mother relentlessly push her to pursue a literary career, she must ask herself: is this what I really want? Or am I supposed to fulfill their own frustrated ambitions? In “Shame,” a young reader writes a fan letter to a writer she admires, only to find out, upon visiting him, that he’s a bourgeoise sophisticate nothing like the desperate rebels he portrays, and decides (in true Dazai style): “Novelists are human trash. No, they’re worse than that; they’re demons. . . They write nothing but lies.” This collection of 14 tales—a half-dozen of which have never before appeared in English—is based on a Japanese collection of, as Dazai described them, “soliloquies by female narrators.” No One Knows includes the quietly brilliant long story “Schoolgirl” and shows the fiction of this 20th-century genius in a fresh light.

Osamu Dazaille on länsimaissa muodostunut oma henkilökulttinsa, joka perustuu hänen kahteen viimeiseen romaaniinsa sekä hänen dramaattiseen kuolemaansa. Hänen keskeisintä kirjallista tuotantoaan edustavat kuitenkin novellit, joita hän ehti kirjoittaa kolmatta sataa. Tämä kolmas kokoelma sisältää jälleen kymmenen novellia, jotka esittelevät hänen eri kausiaan ja tyylejään. Mukana on esimerkkejä hänen sodanaikaisesta tuotannostaan (Kaunis kuolema) sekä hupaisia sketsejä (Äiti; Yllätysvieras) mutta myös autofiktiivisiä tarinoita, joilla Dazai kirjoitti itselleen lapsuuden ja nuoruuden (Muistoja; Vanhemmat veljeni) sekä määritteli itsensä kirjailijana (Häpeä; Ajattelen Zenzoa). “Lienen pelkkä katusoittaja elämäni loppuun asti. Mielipuolinen renkutukseni sopii vain niille, jotka haluavat kuunnella sitä. Taide ei voi käskeä ketään luokseen. Taide kuolee heti, kun siitä tulee auktoriteetti.” Novellit on varustettu selityksin, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään niihin sisältyvät kirjalliset ja kulttuuriset viittaukset sekä valaisevat kirjoittajan oikeaa elämää ja sen suhdetta Dazain sepittämään rinnakkaistodellisuuteen.