Tomi Voutilainen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottaminen edellyttää potilas- ja asiakastietojen käsittelyä. Terveydentilaa koskevat tiedot ja sosiaalihuollon palvelujen käyttö kuuluvat yksityiselämän suojan ydinalueelle. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyyn ja tiedonhallintaan liittyvä sääntely on runsasta, vaikeaselkoista ja tulkinnanvaraista. Kuitenkin potilas- ja asiakastietojen käsittelyä koskevan sääntelyn tunteminen on jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuus. Potilas- ja asiakastietojen käsittelyä koskevan sääntelyn tarkoituksena on hyvän palvelun, potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä oikeusturvan edistäminen. Teoksessa luodaan kattava ja jäsennelty kuvaus potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn kohdistuvasta sääntelystä sekä tulkinnoista. Teoksessa on huomioitu viimeisimmät potilas- ja asiakastietojen käsittelyyn liittyvät lainsäädäntömuutokset sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus pääpiirteittäin. Teos sopii käsi- ja oppikirjaksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille sekä alan opiskelijoille.

Julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan julkisten varojen käytöstä. Julkisiin hankintoihin vaikuttaa useiden oikeudenalojen sääntely, hankintalaki yksin ei kerro kaikkea relevanttia. Tämän vuoksi tässä teoksessa tarkastelu ulotetaan myös hankintalainsäädännön katvealueille. Kirja pureutuu laajasti julkisiin hankintoihin vaikuttavaan sääntelyyn ja siinä käsitellään myös hankintalainsäädännön tulkintakysymyksiä, julkisten varojen käytön sääntelyä, hankintayksikköjen välistä sekä yritysten keskinäistä yhteistyötä hankinnoissa. Käsittelyssä on myös hankintayksikköjen ja yritysten oikeudet ja velvollisuudet hankintamenettelyssä. Teoksessa käsitellään lisäksi harmaan talouden torjuntaa, hankinta-asiakirjojen käsittelyä, tietoteknologian käyttöä julkisissa hankinnoissa, erilaisia sopimusjärjestelyjä sekä oikeussuojaa ja seuraamuksia, jotka virheellisesti toteutetusta hankinnasta voi seurata. Teoksen uudistetussa painoksessa uutta on varsinkin 1.1.2023 voimaan tulevan hankintain aiheuttamat muutokset. Uudistus tuo mukanaan useita hankintayksiköiden ja tarjoajien tehtäviin vaikuttavia muutoksia. Uudistuksen myötä laatutekijöiden vaikutus kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa kasvaa ja vastaavasti hinnan merkitys vähenee tarjouksen valintaperusteissa. Hankintapäätöksen perusteluihin on myös tulossa muutoksia. Alihankkijoiden poissulkeminen selkeytyy, ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston hankintavalvontaan tulee muutoksia. Myös muita lainsäädäntömuutoksia on, kuten oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain voimaantulo vuoden 2020 alussa ja sen myötä hallintokäyttölain kumoaminen. Lisäksi vuonna 2019 voimaan tullut hankintajärjestelmiin vaikuttava uusi hallinnon yleislainsäädäntö - tiedonhallintalaki ja digipalvelulaki on huomioitu teoksessa. Myös sähköiseen laskutukseen liittyvät kysymykset on täydennetty. Hankintalakiin on tullut myös yksittäistapauksia koskeneita muutoksia, kuten lain 143 §:n säännös tietojen luovuttamisesta toiselle viranomaiselle. Lisäksi on otettu huomioon muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, jotka koskevat nimenomaan julkisia hankintoja. Uudistetussa painoksessa on myös uutta oikeuskäytäntöä sekä julkisten hankintojen toteuttamiseen liittyvät uudet tulkinnat muun muassa julkisista hallintotehtävistä hankintoja toteutettaessa. Teos on suunnattu yhtä lailla lakimiehille kuin muidenkin ammattikuntien edustajille, joiden arkipäivää julkiset hankinnat ovat.

Digitaalisia palveluja käytetään paljon jokapäiväisessä viestinnässä, verkko-ostoksia tehtäessä sekä asioitaessa viranomaisten kanssa. Sääntelyä digitaalisista palveluista on kehitetty sekä EU:ssa että kansallisesti jo pitkään, mutta viime vuosina sääntelykehitys on kiihtynyt uusien digitalisaatioon liittyvien tavoitteiden ja laillisuusvaatimusten myötä. Digitaalisten palvelujen toimintavarmuus ja varautuminen kasvaviin kyberturvallisuusuhkiin on myös edellyttänyt sääntelyn kehittämistä. Digitaalisten palvelujen käyttäjien oikeuksia on myös kehitetty EU:n lainsäädännössä viime vuosina. Teoksessa luodaan kattava ja jäsennelty katsaus runsaaseen ja hajanaiseen sääntelyyn, joka koskee digitaalisten palvelujen tarjoajien velvollisuuksia käyttäjien oikeuksien toteuttamiseksi. Teoksen toisessa uudistetussa painoksessa perehdytään uutena asiana automaattisen päätöksenteon edellytyksiin viranomaisten digitaalisissa palveluissa. Lisäksi on huomioitu tuorein EU:n digitaalisten palvelujen sääntelykehitys ja oikeuskäytäntö. Teos sopii käsi- ja oppikirjaksi sekä oppaaksi lainmukaisten digitaalisten palvelujen toteuttamiseksi niin julkisessa hallinnossa kuin yksityisellä sektorillakin.

Oikea ja luotettava tieto on yksi yhteiskuntamme tukipilareista, ja sen käsittelyä ja hallintaa ohjataan erilaisilla säännöksillä. Ilman lainsäädännön tuntemusta ei voida käsitellä tietojakaan. Tietoon liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen kuuluu jokaisen kansalaistaitoihin. Jokaisella on oikeus tietoon. Meillä kaikilla on oikeus hallinnoida tietyissä rajoissa omia tietojamme, ja meillä on oikeus saada tietoa yhteiskunnastamme. Tässä teoksessa luodaan systematisoitu kuva eri oikeudenaloihin vaikuttavasta informaatio-oikeuden oikeudenalasta. Informaatio-oikeuden keskeisiä tutkimuskohteita ovat henkilötietojen käsittely, tiedonhallinta, julkisuusperiaatteen toteuttaminen, tietoturvallisuus eri näkökulmista, tietojen laatu sekä informaation hyödyntämisen oikeudelliset reunaehdot eri toiminnoissa. Teoksessa on huomioitu edellisen painoksen jälkeen tapahtuneet lainsäädännön muutokset, muun muassa tietosuoja-asetus ja sen vaikutukset kansalliseen sääntelyyn. Teoksessa käsitellään myös tiedonhallintalain vaatimuksia viranomaisten toimintaan. Kirjassa käydään läpi lisäksi informaatio-oikeudellista oikeussuoja- ja valvontajärjestelmää. Kirja pitää sisällään runsaasti aiheeseen liittyviä oikeustapauksia ja laillisuusvalvojien ratkaisuja, jotka konkretisoivat ja kuvaavat informaatio-oikeuteen ja tietojenkäsittelyyn liittyviä oikeudellisia ongelmia ja niiden ratkaisuja. Kirja soveltuu niin oikeustieteiden kuin muidenkin alojen opiskelijoiden oppikirjaksi. Kirja on tarkoitettu käsikirjaksi organisaatioiden johdolle, asiakirjahallinnon asiantuntijoille, informaatikoille, tietosuojavastaaville, tietoturvapäälliköille, tietojohtajille, työnantajille, ammatinharjoittajille, toimittajille ja eri alojen virkamiehille sekä jokaiselle tietojensa käytöstä ja niihin liittyvistä oikeuksista kiinnostuneelle. Julkisoikeuden professori, IT-oikeuden dosentti Tomi Voutilainen on yksi maamme johtavista informaatio-oikeuden tutkijoista ja opettajista. Hän on opettanut runsaasti julkisuus- ja tietosuojakysymyksistä eri ammattialojen asiantuntijoille ja opiskelijoille jo yli 15 vuoden ajan sekä ollut mukana alan lainsäädännön valmistelussa.

Suomen finanssioikeus on yleisesitys maamme julkisen talouden sääntelystä. Se kokoaa samoihin kansiin keskeiset säädökset ja säännösviittaukset sekä oikeuskäytännön ja antaa kokonaiskäsityksen julkisen sektorin tuloja ja menoja koskevasta keskeisestä normistosta. Kirjan kirjoittajat ovat finanssioikeuden asiantuntijoita. Vero-oikeuden professori Matti Myrsky, informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen ja eurooppalaisen vero-oikeuden lehtori Niko Svensk työskentelevät Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.