Zacharias Topelius

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo miltei valkoisesta setterikoirasta ja sen elämästä. Tom oli hyvin viisas ja osasi merkillisiä temppuja. Se oli niin hieno ja ylhäinen ja ihaili aina kauniita pukuja, että oli hyvin epäileväinen kaikkien huonosti puettujen ihmisten aikeista. Kaikki tuntuivat pitävän siitä, kunnes tuli luopumisen hetki. - Suomentajat: Valter Juva (1865-1922), Ilmari Jäämaa (1888-1934), Viljo Tarkiainen (1879-1951).- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Kannen piirros: Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945).- Kesto: 26 min. 48 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo perheestä, jonka pellavasato menetetään rankkasateessa lähes kokonaan. Vain sen verran jää, että vaimo saa niistä pienen kankaan kapaloksi - jonka antaa sitten matkustavaisille lahjaksi, josta mies suuttuu. Lahjan antaminen tuo kuitenkin siunausta, ja seuraava sato on todella suuri. Matkustavaiset palaavat parin vuoden päästä ja esittäytyvät.- Suomentajat: Valter Juva (1865-1922), Ilmari Jäämaa (1888-1934), Viljo Tarkiainen (1879-1951).- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- J. S. Bach: Jesu bleibe meine freude -sovitus: Markku Elivuo.- Kannen piirros: Väinö Blomstedt (1871-1947)- Kesto: 30 min. 5 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo perheestä, jonka pellavasato menetetään rankkasateessa lähes kokonaan. Vain sen verran jää, että vaimo saa niistä pienen kankaan kapaloksi - jonka antaa sitten matkustavaisille lahjaksi, josta mies suuttuu. Lahjan antaminen tuo kuitenkin siunausta, ja seuraava sato on todella suuri. Matkustavaiset palaavat parin vuoden päästä ja esittäytyvät.- Suomentajat: Valter Juva (1865-1922), Ilmari Jäämaa (1888-1934), Viljo Tarkiainen (1879-1951).- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- J. S. Bach: Jesu bleibe meine freude -sovitus: Markku Elivuo.- Kannen piirros: Väinö Blomstedt (1871-1947)- Kesto: 30 min. 5 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo pienestä Matti-pojasta, joka menetettyään vanhempansa eli isovanhempiensa kanssa. Hänellä vain oli ongelma - hänellä ei ollut housuja. Se oli asia, joka esti monen asian toimittamisen. Mutta viisaat isovanhemmat keksivät pian ratkaisun.- Suomentajat: Valter Juva (1865-1922), Ilmari Jäämaa (1888-1934), Viljo Tarkiainen (1879-1951).- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo. Taustalla Rafael Elivuo.- Kannen piirros: Albert Edelfelt (1854-1905).- Kesto: 39 min. 44 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo pienestä Matti-pojasta, joka menetettyään vanhempansa eli isovanhempiensa kanssa. Hänellä vain oli ongelma - hänellä ei ollut housuja. Se oli asia, joka esti monen asian toimittamisen. Mutta viisaat isovanhemmat keksivät pian ratkaisun.- Suomentajat: Valter Juva (1865-1922), Ilmari Jäämaa (1888-1934), Viljo Tarkiainen (1879-1951).- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo. Taustalla Rafael Elivuo.- Kannen piirros: Albert Edelfelt (1854-1905).- Kesto: 39 min. 44 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo sisaruksista, joita pyydetään lähtemään kaupunkiin - ensimmäistä kertaa yksin, ja ostamaan sieltä vähän leipää. Lapset lähtivät kuitenkin eri teitä, kun eivät päässeet varmuuteen siitä, mikä oli oikea tie. Lopultahan se selvisi - mutta vasta kotona.- Suomentajat: Valter Juva (1865-1922), Ilmari Jäämaa (1888-1934), Viljo Tarkiainen (1879-1951).- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Kannen piirros: Ottilia Adelborg (1855-1936).- Kesto: 8 min. 48 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) vuonna 1859 kirjoittama romaani on suomalaisen kauhukirjallisuuden klassikko, josta on tehty myös elokuva vuonna 1945. Teos kertoo Etelä-Suomessa sijaitsevasta Linnaisten kartanosta ja sen merkillisistä tapahtumista 1830-luvun lopulla. Linnaisten kartanon perhe oli eräs maamme ylhäissukuisimmista perheistä, johon kuului eversti paroni Littow, hänen kaksi tytärtään sekä Justiina-täti. Inkerinmaalta kotoisin ollut everstin isoisä Jaakko von Littow oli jo kuollut. Hän joutui lapsena pakenemaan sodan jaloista ulkomaille, jossa hänen äitinsä sai hoidettavakseen myös nuoren aatelissukuisen ottolapsen, kun tämän isä oli kuollut Klissowin taistelussa. Poika oli tuollon Jaakon kanssa suunnilleen samanikäinen lapsi. Jaakon äiti elätti heitä molempia köyhyydestään huolimatta. Kun tätä vierasta poikaa ei enää tultu hakemaan, äiti sai synnillisen ajatuksen tehdä petoksen ja vaihtaa poikien sukunimet, jotta saisi omasta pojastaan aatelisen. Niinpä Jaakon oikea sukunimi olisi ollut Lithau, jonka hän salaisena tietonaan talletti viheriän kamarinsa tammikaappiin, kun tunsi kuolemansa lähestyvän, toivoen sen tiedon joskun päätyvän sille oikealle taholle, joka asiasta on kärsinyt. Nyt Linnaisten kartanoon tuli everstin kutsumana arkkitehti Lithau suunnittelemaan kartanon kunnostamista. Hänet majoitettiin tuohon viheriään kamariin - jossa tiedettiin kummittelevan, ja jonka epäiltiin liittyvän Jaakon molempiin kuolleisiin vaimoihin. Erikoisten tapahtumien johdosta arkkitehti pääsi käsiksi tuohon viheriän kamarin tammikaapin sisältöön, josta löysi Jaakko von Littowin tunnustuksen. Asia menee vielä mielenkiintoisemmaksi, kun arkkitehti huomaakin itse olevansa oikean Littowin perillinen, ja eversti sen mukaan oikea Lithau - eli tuo kunnianarvoisa aatelisperhe on käyttänyt monta sukupolvea hänelle kuuluvaa nimeään. Äänikirja sisältää yhden mp3-cd -levyn. Kokonaiskesto: 7 h 8 min. Lukija: Ritva-Liisa Elivuo. Kannen valokuva: Antti Lehto/Vastavalo.net. Suomennos: Ilmari Jäämaa (1888-1934)Taiteen edistämiskeskus (Taike) on tukenut tämän äänikirjan työskentelyä.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) vuonna 1859 kirjoittama romaani on suomalaisen kauhukirjallisuuden klassikko, josta on tehty myös elokuva vuonna 1945. Teos kertoo Etelä-Suomessa sijaitsevasta Linnaisten kartanosta ja sen merkillisistä tapahtumista 1830-luvun lopulla. Linnaisten kartanon perhe oli eräs maamme ylhäissukuisimmista perheistä, johon kuului eversti paroni Littow, hänen kaksi tytärtään sekä Justiina-täti. Inkerinmaalta kotoisin ollut everstin isoisä Jaakko von Littow oli jo kuollut. Hän joutui lapsena pakenemaan sodan jaloista ulkomaille, jossa hänen äitinsä sai hoidettavakseen myös nuoren aatelissukuisen ottolapsen, kun tämän isä oli kuollut Klissowin taistelussa. Poika oli tuollon Jaakon kanssa suunnilleen samanikäinen lapsi. Jaakon äiti elätti heitä molempia köyhyydestään huolimatta. Kun tätä vierasta poikaa ei enää tultu hakemaan, äiti sai synnillisen ajatuksen tehdä petoksen ja vaihtaa poikien sukunimet, jotta saisi omasta pojastaan aatelisen. Niinpä Jaakon oikea sukunimi olisi ollut Lithau, jonka hän salaisena tietonaan talletti viheriän kamarinsa tammikaappiin, kun tunsi kuolemansa lähestyvän, toivoen sen tiedon joskun päätyvän sille oikealle taholle, joka asiasta on kärsinyt. Nyt Linnaisten kartanoon tuli everstin kutsumana arkkitehti Lithau suunnittelemaan kartanon kunnostamista. Hänet majoitettiin tuohon viheriään kamariin - jossa tiedettiin kummittelevan, ja jonka epäiltiin liittyvän Jaakon molempiin kuolleisiin vaimoihin. Erikoisten tapahtumien johdosta arkkitehti pääsi käsiksi tuohon viheriän kamarin tammikaapin sisältöön, josta löysi Jaakko von Littowin tunnustuksen. Asia menee vielä mielenkiintoisemmaksi, kun arkkitehti huomaakin itse olevansa oikean Littowin perillinen, ja eversti sen mukaan oikea Lithau - eli tuo kunnianarvoisa aatelisperhe on käyttänyt monta sukupolvea hänelle kuuluvaa nimeään. Romaani jakautuu kuudelle CD-levylle. Kokonaiskesto: 7 h 8 min. Lukija: Ritva-Liisa Elivuo. Kannen valokuva: Antti Lehto/Vastavalo.net. Suomennos: Ilmari Jäämaa (1888-1934)Taiteen edistämiskeskus (Taike) on tukenut tämän äänikirjan työskentelyä.

Reproduktion av originalet fr n 1847.

Reproduktion av originalet fr n 1847.

Reproduktion av originalet fr n 1912.

Topelius var en av de första finländska författare som skrev för teaterscenen, och han gjorde det med stor framgång. Hans debutpjäs Efter femtio år 1851 blev en succe också i Sverige. Finlands första opera Kung Carls jagt med libretto av Topelius och musik av Fredrik Pacius blev en märkeshändelse. Dramat om Regina von Emmeritz framfördes flitigt på svenska och finska scener också under 1900-talet och blev film. Till invigningen av Nya Teatern vid Skillnaden 1860 skrev Topelius sagospelet Prinsessan av Cypern med motiv ur Kalevala. Dramatik innehåller sju verk och utkommer i tryck och digitalt.

Katri Kirkkopelto har illustrerat och återberättat Topelius älskade sagospel om den modiga och godhjärtade prinsessan Florinna, prins Amundus som förvandlas till en fågel och det tokiga och brokiga hovfolket med sina intriger och lismare. Rättvisa, kärlek, mod och trohet är teman i en berättelse som väcker känslor genom sin tidlöshet. Med boken medföljer en skiva, där cellisten Jussi Makkonen och pianisten Nazig Azezian som solister tillsammans med Vasa stadsorkester tolkar tonsättaren Jonne Valtonens verk Fågel Blå. Illustrationerna, berättelsen och musiken bildar en oförglömlig helhet, som berör och lever kvar länge hos läsarna.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo kuuromykästä Paavosta, joka ei voinut kuulla eikä puhua. Kaveritkin välillä kiusasivat häntä, mutta kun Paavo pääsi vanhempiensa kanssa kerran kirkkoon, hän sai kolehtirahan, eikä tietenkään ymmärtänyt, mihin tarkoitukseen se oli. Hän päätti antaa rahan papille kirkossa, saadakseen nuo puuttuvat aistit itselleen. Mutta siellä tapahtui ihmeellinen asia hänelle. Hän alkoi kuulla sisäisesti asioita, joista muut eivät tienneet mitään.- Musiikki ja kansansävelmäsovitukset: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Tehosteet: Markku Elivuo.- Kannen piirros: Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945).- Kesto: 23 min. 28 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo kuuromykästä Paavosta, joka ei voinut kuulla eikä puhua. Kaveritkin välillä kiusasivat häntä, mutta kun Paavo pääsi vanhempiensa kanssa kerran kirkkoon, hän sai kolehtirahan, eikä tietenkään ymmärtänyt, mihin tarkoitukseen se oli. Hän päätti antaa rahan papille kirkossa, saadakseen nuo puuttuvat aistit itselleen. Mutta siellä tapahtui ihmeellinen asia hänelle. Hän alkoi kuulla sisäisesti asioita, joista muut eivät tienneet mitään.- Musiikki ja kansansävelmäsovitukset: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Tehosteet: Markku Elivuo.- Kannen piirros: Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945).- Kesto: 23 min. 28 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo sisaruksista, jotka ovat perkaamassa vattuja. Pöydälle ilmestyy vattumato, jota kaikki säikähtävät aluksi, mutta joka sitten toimitetaan pihalle turvaan. Sisarukset päättävät lähteä metsään poimimaan lisää vattuja, ja eksyvät - vattukuninkaan valtakuntaan, jossa tapahtuu outoja asioita..- Musiikki ja kansansävelmäsovitukset: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Tehosteet: Markku Elivuo.- Kannen piirros: J. A. G. Acke (1859-1924).- Kesto: 18 min. 51 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo sisaruksista, jotka ovat perkaamassa vattuja. Pöydälle ilmestyy vattumato, jota kaikki säikähtävät aluksi, mutta joka sitten toimitetaan pihalle turvaan. Sisarukset päättävät lähteä metsään poimimaan lisää vattuja, ja eksyvät - vattukuninkaan valtakuntaan, jossa tapahtuu outoja asioita..- Musiikki ja kansansävelmäsovitukset: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Tehosteet: Markku Elivuo.- Kannen piirros: J. A. G. Acke (1859-1924).- Kesto: 18 min. 51 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo kirjaneuvoksesta, joka löysi pienen oudon koppakuoriaisen. Hän otti sen mukaansa, alkoi tutkia sitä, kun se näytti aivan ihmiseltä, jolla on siivet selässä. Tutkittuaan seitsemän vuotta hän luovutti, mutta olento oli silti hengissä. Nyt kirjaneuvos päätti päästä siitä eroon. Se olikin hankalampaa, kuin hän luuli..- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Kannen piirros: Albert Edelfelt (1854-1905).- Kesto: 29 min. 11 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo kirjaneuvoksesta, joka löysi pienen oudon koppakuoriaisen. Hän otti sen mukaansa, alkoi tutkia sitä, kun se näytti aivan ihmiseltä, jolla on siivet selässä. Tutkittuaan seitsemän vuotta hän luovutti, mutta olento oli silti hengissä. Nyt kirjaneuvos päätti päästä siitä eroon. Se olikin hankalampaa, kuin hän luuli..- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Kannen piirros: Albert Edelfelt (1854-1905).- Kesto: 29 min. 11 s.

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kirjoittama satu kertoo tulitikun synnystä, kuinka se joutui ihmisten haltuun ja myös siitä, että tulitikulla oli palava halu saada jotakin merkittävää aikaan - ja sytyttää tulipalo. Tikkulaatikko pyysi sitä malttamaan mielensä, mutta kuinkas kävikään?- Musiikki ja tehosteet: Ritva-Liisa ja Markku Elivuo.- Kannen piirros: J. A. G. Acke (1859-1924).- Kesto: 15 min. 13 s.